Mielenterveyskuntoutujan tukeminen liikunnan harrastamisessa
Korkala, Annika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101419952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101419952
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa mielenterveyskuntoutujien liikuntaan tukemisesta. Liikunta on useissa yhteyksissä todettu tehokkaaksi, edulliseksi ja turvalliseksi keinoksi, jota voidaan hyödyntää sekä mielenterveyden edistämisessä että mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien kokemuksia heidän eri palveluissa saamastaan tuesta liikunnan harrastamiseen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keväällä 2019. Kyselyn kohderyhmänä olivat rovaniemeläiset mielenterveyskuntoutujat, ja kyselyä jaettiin kahdessa eri mielenterveyskuntoutujille palveluita tuottavassa kolmannen sektorin toimipisteessä kolmen viikon ajan. Tutkimuskysymykset olivat: 1) millaista tukea mielenterveyskuntoutuja on saanut liikunnan harrastamiseen; 2) millaista tukea kuntoutuja kaipaisi liikunnan harrastamiseen tällä hetkellä; ja 3) ovatko matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet vastanneet kuntoutujan tarpeisiin. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua ja kvantifiointia.
Tuloksista ilmeni, että tukea liikunnan harrastamiseen oli saatu kaikista kyselyssä tarkastelluista palveluista. Palveluittain voitiin havaita selvää painottumista eri tuen muotojen suhteen (esim. emotionaalinen tuki, käytännön liikuntatuki). Valtaosa vastaajista (89 %) oli saanut jotain tukea liikunnan harrastamiseen. Myös tällä hetkellä liikunnan harrastamiseen kaivattiin tukea (70 % vastaajista). Eniten kaivattiin taloudellista tukea sekä seuraa liikkumiseen. Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia käsittelevistä tuloksista ilmeni, että paikalliset mielenterveyskuntoutujille suunnatut kolmannen sektorin liikuntaryhmät ja -vuorot näyttäisivät tukevan kuntoutujien liikuntaharrastusta.
Tulosten perusteella voidaan kehittää mielenterveyskuntoutujien eri palveluissa saamaa tukea liikunnan harrastamiseen. Koska kaivatun tuen muodot ovat moninaisia, olisi kehittämistyötä hyödyllistä tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mielenterveyskuntoutujien kokemuksia heidän eri palveluissa saamastaan tuesta liikunnan harrastamiseen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keväällä 2019. Kyselyn kohderyhmänä olivat rovaniemeläiset mielenterveyskuntoutujat, ja kyselyä jaettiin kahdessa eri mielenterveyskuntoutujille palveluita tuottavassa kolmannen sektorin toimipisteessä kolmen viikon ajan. Tutkimuskysymykset olivat: 1) millaista tukea mielenterveyskuntoutuja on saanut liikunnan harrastamiseen; 2) millaista tukea kuntoutuja kaipaisi liikunnan harrastamiseen tällä hetkellä; ja 3) ovatko matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet vastanneet kuntoutujan tarpeisiin. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua ja kvantifiointia.
Tuloksista ilmeni, että tukea liikunnan harrastamiseen oli saatu kaikista kyselyssä tarkastelluista palveluista. Palveluittain voitiin havaita selvää painottumista eri tuen muotojen suhteen (esim. emotionaalinen tuki, käytännön liikuntatuki). Valtaosa vastaajista (89 %) oli saanut jotain tukea liikunnan harrastamiseen. Myös tällä hetkellä liikunnan harrastamiseen kaivattiin tukea (70 % vastaajista). Eniten kaivattiin taloudellista tukea sekä seuraa liikkumiseen. Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia käsittelevistä tuloksista ilmeni, että paikalliset mielenterveyskuntoutujille suunnatut kolmannen sektorin liikuntaryhmät ja -vuorot näyttäisivät tukevan kuntoutujien liikuntaharrastusta.
Tulosten perusteella voidaan kehittää mielenterveyskuntoutujien eri palveluissa saamaa tukea liikunnan harrastamiseen. Koska kaivatun tuen muodot ovat moninaisia, olisi kehittämistyötä hyödyllistä tehdä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.