Vaasan kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitohenkilökunnan osaaminen painehaavojen ehkäisyssä
Bergbacka, Eeva-Maria (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720018
Tiivistelmä
ainehaava (aiemmin makuuhaava) on ihon tai sen alla olevan kudoksen vaurio, joka sijaitsee luisen ulokkeen kohdalla, ja sen aiheuttaa paine, kitka tai kudosvenytys. Suomessa painehaavoja arvioidaan syntyvän vuosittain 55 000 - 85 000 potilaalle ja niiden aiheuttamat kustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa. Painehaava on kivulias, heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa potilaalle kärsimyksiä sekä heikentää elämänlaatua. Painehaavan ehkäisyssä on olennaista tunnistaa painehaavariskissä olevat potilaat ja poistaa tai minimoida luu-ulokekohtiin kohdistuva paine ja venytys. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Vaasan kaupunginsairaalan vuodeosastoilla työskentelevän hoitohenkilökunnan osaamista painehaavojen ehkäisyssä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli Vaasan kaupunginsairaalan neljän vuodeosaston hoitohenkilökunta (n = 45). Aineisto kerättiin Painehaavojen ehkäisyn tietotesti -mittarilla. Mittari sisälsi 15 taustakysymystä ja 35 osaamista mittaavaa väittämää. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkittavista 71,1 % oli tekemisissä painehaavojen kanssa päivittäin, ja 48,9 % koki tarvitsevansa lisäkoulutusta kohtalaisen paljon painehaavojen ehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta. Painehaavoja koskevassa koulutuksessa oli ollut 17,8 % vastaajista ja vastaajista 68,9 % ei ollut ollut koulutuksessa omassa organisaatiossaan viimeisen kahden vuoden aikana. Tietotestissä Painehaavariskin arviointi -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli välillä 55,6 % - 97,8 %. Painehaavaluokat -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli 8,9 % - 86,7 %. Painehaavojen ehkäisy/asentohoito -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli 6,7 % - 95,6 %.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaaminen painehaavojen ehkäisyssä on pääosin hyvää, mutta lisäkoulutus muutamissa asioissa voisi olla tarpeellinen. Moni vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta painehaavaluokista, painehaavariskin arvioimisesta ja apuvälineistä painehaavojen ehkäisyssä. Osastoille olisi lisäkoulutuksen lisäksi hyvä saada kirjallista näyttöön perustuvaa tietoa painehaavojen ehkäisystä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli Vaasan kaupunginsairaalan neljän vuodeosaston hoitohenkilökunta (n = 45). Aineisto kerättiin Painehaavojen ehkäisyn tietotesti -mittarilla. Mittari sisälsi 15 taustakysymystä ja 35 osaamista mittaavaa väittämää. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkittavista 71,1 % oli tekemisissä painehaavojen kanssa päivittäin, ja 48,9 % koki tarvitsevansa lisäkoulutusta kohtalaisen paljon painehaavojen ehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta. Painehaavoja koskevassa koulutuksessa oli ollut 17,8 % vastaajista ja vastaajista 68,9 % ei ollut ollut koulutuksessa omassa organisaatiossaan viimeisen kahden vuoden aikana. Tietotestissä Painehaavariskin arviointi -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli välillä 55,6 % - 97,8 %. Painehaavaluokat -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli 8,9 % - 86,7 %. Painehaavojen ehkäisy/asentohoito -kategorian kysymysten oikeiden vastausten määrä vaihteli 6,7 % - 95,6 %.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaaminen painehaavojen ehkäisyssä on pääosin hyvää, mutta lisäkoulutus muutamissa asioissa voisi olla tarpeellinen. Moni vastanneista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta painehaavaluokista, painehaavariskin arvioimisesta ja apuvälineistä painehaavojen ehkäisyssä. Osastoille olisi lisäkoulutuksen lisäksi hyvä saada kirjallista näyttöön perustuvaa tietoa painehaavojen ehkäisystä.