Musiikin vaikutukset aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata musiikin vaikutuksia aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisöjen terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin tueksi.

Tutkimuskysymyksillä haetaan vastauksia siihen, miten musiikki vaikuttaa aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä miten musiikkia hyödynnetään aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Opinnäytetyön aineiston hakuprosessi toteutettiin Metropolian sähköisistä tietokannoista sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti kevään ja kesän 2019 aikana. Aineiston laadunarviointi toteutettiin JBI kriteerien avulla. Aineistoon hyväksyttiin 17 tieteellistä tutkimusartikkelia, joista 14 oli satunnaiskontrolloitua tutkimusta, kaksi laadullista haastattelututkimusta ja yksi kvasikokeellinen tutkimus. Tutkimukset oli julkaistu vuosina 2008–2019. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisesti.

Tulokset vahvistavat musiikin positiiviset vaikutukset ja moninaiset hyödyt aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Musiikkiryhmiin osallistuneiden terveysmuutokset ovat fysiologisia ja psykososiaalisia. Musiikki vaikuttaa edistävästi sydämen toimintaan, uneen, stressihormonitasoon sekä toimii kivun lievittäjänä. Musiikki vähentää hoitotoimenpiteisiin liittyvää ahdistuneisuutta, parantaa tunteiden säätelyä sekä lisää sosiaalista hyvinvointia ja vuorovaikutusta. Musiikilla on positiivinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin, keskittymiskykyyn ja muistin vahvistumiseen. Musiikin sosiaalinen tuki osana sairauksien hoitoa ja kuntoutusta on merkittävä muun muassa dementian, unihäiriöiden, työperäisen stressin sekä masennuksen hoidossa. Kuntouttava musiikkiterapia edistää työntekijöiden työhön paluuta sairauslomalta. Lisäksi musiikki vahvistaa ikääntyvien elämänlaatua.

Johtopäätöksenä ja kehittämiskohteena voidaan todeta, että musiikki on sovellettavissa työpaikoilla erilaisten musiikki-interventioiden muodossa työntekijöiden terveyden edistämiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Musiikin kuntouttavia vaikutuksia olisi mielenkiintoista selvittää lisää suhteessa työntekijöiden sairausloma-alttiuteen sekä työhön paluuseen työkyvyn ylläpidon ja kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta.

The purpose of this systematized literature review is to describe effects of music in adults´ health promotion and well-being. The aim of this Master´s degree thesis is to create information to support health promotion and well-being of work communities. The research is used to find answers to following questions: what kind of effects music have in adult´s health promotion and well-being and how music has been utilized in the health promotion.

The literature search process was conducted by using various Metropolia´s databases and inclusion and exclusion criteria in spring and summer 2019. The evaluation of the material was conducted using JBI criteria. To the scope of research 17 research articles were accepted of which 14 were randomized (RCT) controlled studies, two qualitative studies and one quasi-experimental intervention study. The material was analyzed using the content analysis.

The results of the thesis confirm that music has positive effects in adult´s health promotion and well-being. The participants of music groups have physiological and psychosocial health changes. Music affects hearth functions, sleep, level of the stress hormone and relieves pain physiologically. The psychosocial health changes of music have especially treatment of anxiety, improvement of emotion regulation, social well-being and interaction enhancement. Music has positive effects to cognitive functions, concentration and improvement of memory. The social support of music as part of health care and rehabilitation has essential role in remediating dementia, sleep disorders, work-related stress and depression. Music therapy as a rehabilitative method facilitates earlier return from sick leave. In addition, music enriched seniors’ quality of life.

As a conclusion and a suggestion, it can be stated that music can be applied in workplaces for various kinds of interventions to promote employees´ health and well-being. In future, it would be advisable and important to research and study further the effects of music in maintaining work ability, speeding up return from sick leaves and overall cost-to-benefit ratios of music related therapy.