Suomen saastuneiden maiden aurinkovoimapotentiaali
Maylett, Julius (2019)
Maylett, Julius
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102220114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102220114
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suomen saastuneiden maiden käyttömahdollisuuksia aurinkosähkön tuotantopaikkoina kansantaloudellisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena oli kartoittaa aurinkosähkön tuotanto-olot, määritellä saastuneiden maiden tehopotentiaali sekä arvioida verkkoaurinkovoimalahankkeiden kannattavuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Opinnäytetyön teetti Forus Oy.
Aurinkovoimapotentiaali määritettiin data-analyysillä ja simuloinneilla säteily- ja säätietokantoihin tukeutuen. Kantaverkon aurinkosähkötarve mitoitettiin minimoimaan tuontisähköä ja säästöt maksimoitiin tuottolaskelmilla. Aurinkosähkön kannattavuutta ja tulevaisuuden kilpailukykyä mitattiin kuluanalyysillä ja tuottolaskelmilla. Suomen saastuneita maa-alueita inventoitiin ja analysoitiin paikkatietoanalyysillä.
Työn tuloksena tuotettiin arvio Suomen aurinkovoimapotentiaalista. Asennustavalla voidaan vaikuttaa aurinkosähkön tuotannon määrään ja ajoitukseen. Aurinkosähkön tuotanto-olot voivat olla jopa 40 % alle optimin ja lumihäviöiden suuruus on 1–16 % vuosituotannosta. Työ osoittaa, että aurinkosähkö ei ole koko Suomessa kannattavaa. Lumen vaikutusta aurinkosähkön tuotantoon oli aiemmin tutkittu vain vähän. Suomessa on jatkuvasti keskimäärin 2,3 GW:n sähkövajaus. Työssä esitetyn laskelman perusteella 5–11 GWp:n aurinkovoimala toisi säästöjä 125–243 miljoonaa euroa. Tuotannon ja kulutuksen perusteella aurinkovoiman tehon tulisi olla 40 % tuulivoiman tehosta. MATTI-tietokannassa olevien Suomen saastuneiden maiden aurinkovoimapotentiaali on 1,7–6,6 GWp, mutta tietokanta ei ole riittävän kattava kuvaamaan todellisia lukemia. Opinnäytetyön tiedot voivat helpottaa verkkoaurinkovoimaprojektien toteutumista.
Aurinkovoimapotentiaali määritettiin data-analyysillä ja simuloinneilla säteily- ja säätietokantoihin tukeutuen. Kantaverkon aurinkosähkötarve mitoitettiin minimoimaan tuontisähköä ja säästöt maksimoitiin tuottolaskelmilla. Aurinkosähkön kannattavuutta ja tulevaisuuden kilpailukykyä mitattiin kuluanalyysillä ja tuottolaskelmilla. Suomen saastuneita maa-alueita inventoitiin ja analysoitiin paikkatietoanalyysillä.
Työn tuloksena tuotettiin arvio Suomen aurinkovoimapotentiaalista. Asennustavalla voidaan vaikuttaa aurinkosähkön tuotannon määrään ja ajoitukseen. Aurinkosähkön tuotanto-olot voivat olla jopa 40 % alle optimin ja lumihäviöiden suuruus on 1–16 % vuosituotannosta. Työ osoittaa, että aurinkosähkö ei ole koko Suomessa kannattavaa. Lumen vaikutusta aurinkosähkön tuotantoon oli aiemmin tutkittu vain vähän. Suomessa on jatkuvasti keskimäärin 2,3 GW:n sähkövajaus. Työssä esitetyn laskelman perusteella 5–11 GWp:n aurinkovoimala toisi säästöjä 125–243 miljoonaa euroa. Tuotannon ja kulutuksen perusteella aurinkovoiman tehon tulisi olla 40 % tuulivoiman tehosta. MATTI-tietokannassa olevien Suomen saastuneiden maiden aurinkovoimapotentiaali on 1,7–6,6 GWp, mutta tietokanta ei ole riittävän kattava kuvaamaan todellisia lukemia. Opinnäytetyön tiedot voivat helpottaa verkkoaurinkovoimaprojektien toteutumista.