Sosiaalinen tuki vuorovaikutusilmiönä syntymän hoitotyössä : sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kauppinen-Hankaa, Sari; Lamminpää, Taru (2010)
Kauppinen-Hankaa, Sari
Lamminpää, Taru
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103008
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut löytää keskeiset tieteelliset julkaisut syntymän aikaisesta vuorovaikutusilmiöstä sosiaalisen tukemisen muotona. Sosiaalisen tuen antaminen syntymän hoitotyössä on osa kätilötyötä. Erityisesti länsimaisissa kulttureissa tulevat vanhemmat myös odottavat saavansa tukea synnytyksen aikana. Sosiaalisesta tuesta on paljon tutkimuksia, joilla on voitu osoittaa tuen merkittävät terveyshyödyt syntyvälle lapselle ja vanhemmalle. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut saada tietoa Hyvä Syntymä –hankkeen pohjalle vuorovaikutuksesta syntymän hoitotyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sovelluksena. Aineisto kerättiin sähköisistä terveystieteellisistä tietokannoista, Metropolian ammattikorkeakoulun informaatikoiden tuella ja opastuksella. Otsikoiden ja tiivistelmien lukemisen jälkeen lopulliseen katsaukseen valikoitui 9 tutkimusta. Valittu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin kautta muodostettiin vuorovaikutukseen liittyvät luokat. Vuorovaikutusluokat nimettiin: kätilön läsnäolo, odottaminen synnytäjän luona, monikanavainen kommunikaatio, synnyttäjän ja kätilön välinen luottamus, turvallisuuden tunne ja yhteistyö tukihenkilön kanssa. Näistä luokista muodostui yksi pääluokka, joka sai nimekseen kätilön ja synnyttäjän välinen vuorovaikutus.
Kätilön jatkuva sosiaalinen synnyttäjän tukeminen on merkityksellistä synnytyskokemukselle, syntyvän lapsen kanssa alkavalle varhaiselle vuorovaikutukselle ja synnyttävälle äidille naisena. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella vuorovaikutuksen tärkeimpänä elementtinä pidettiin kätilön läsnäoloa. Aidosti läsnäollessa kätilöllä ja äidillä oli mahdollisuus tutustua toisiinsa. Tällöin muodostui luottamuksellinen hoitosuhde, jossa kommunikoinnin erilaisin keinoin kätilö saattoi tukea äitiä yksilönä, naisena ja synnyttäjänä. Ammatillisen kätilön läsnäolo oli tutkimuksen mukaan myös kuuntelemista, välittämistä, huolehtimista ja odottamista. Näillä elementeillä kätilöillä oli mahdollisuus lisätä luottamuksellisuuden tunnetta ja äidin kokemusta turvallisesta ympäristöstä. Yhtenä tutkimustuloksena löytyi tukihenkilön roolin vuorovaikutuksellisen tukemisen tärkeys.
Tulokset osoittivat, että syntymän hoitotyössä on tärkeää tiedostaa vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen merkitys äidille ja syntyvälle lapselle. Päivän medikalisoituvassa hoitoympäristössä kätilön vuorovaikutukselliset taitojen tarpeellisuus korostuu. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää kätilökoulutuksen toteutuksessa, lisäämällä vuorovaikutus oppimista ja testaamista. Samoin vuorovaikutustietoa pitäisi viedä jo ammatissa toimiville synnytyssali kätilöille.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sovelluksena. Aineisto kerättiin sähköisistä terveystieteellisistä tietokannoista, Metropolian ammattikorkeakoulun informaatikoiden tuella ja opastuksella. Otsikoiden ja tiivistelmien lukemisen jälkeen lopulliseen katsaukseen valikoitui 9 tutkimusta. Valittu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin kautta muodostettiin vuorovaikutukseen liittyvät luokat. Vuorovaikutusluokat nimettiin: kätilön läsnäolo, odottaminen synnytäjän luona, monikanavainen kommunikaatio, synnyttäjän ja kätilön välinen luottamus, turvallisuuden tunne ja yhteistyö tukihenkilön kanssa. Näistä luokista muodostui yksi pääluokka, joka sai nimekseen kätilön ja synnyttäjän välinen vuorovaikutus.
Kätilön jatkuva sosiaalinen synnyttäjän tukeminen on merkityksellistä synnytyskokemukselle, syntyvän lapsen kanssa alkavalle varhaiselle vuorovaikutukselle ja synnyttävälle äidille naisena. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella vuorovaikutuksen tärkeimpänä elementtinä pidettiin kätilön läsnäoloa. Aidosti läsnäollessa kätilöllä ja äidillä oli mahdollisuus tutustua toisiinsa. Tällöin muodostui luottamuksellinen hoitosuhde, jossa kommunikoinnin erilaisin keinoin kätilö saattoi tukea äitiä yksilönä, naisena ja synnyttäjänä. Ammatillisen kätilön läsnäolo oli tutkimuksen mukaan myös kuuntelemista, välittämistä, huolehtimista ja odottamista. Näillä elementeillä kätilöillä oli mahdollisuus lisätä luottamuksellisuuden tunnetta ja äidin kokemusta turvallisesta ympäristöstä. Yhtenä tutkimustuloksena löytyi tukihenkilön roolin vuorovaikutuksellisen tukemisen tärkeys.
Tulokset osoittivat, että syntymän hoitotyössä on tärkeää tiedostaa vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen merkitys äidille ja syntyvälle lapselle. Päivän medikalisoituvassa hoitoympäristössä kätilön vuorovaikutukselliset taitojen tarpeellisuus korostuu. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää kätilökoulutuksen toteutuksessa, lisäämällä vuorovaikutus oppimista ja testaamista. Samoin vuorovaikutustietoa pitäisi viedä jo ammatissa toimiville synnytyssali kätilöille.