Urbaani vanhemmuus : loppuraportin kirjoittamiseen osallistuminen

Hult, Marja

Urbaani vanhemmuus : loppuraportin kirjoittamiseen osallistuminen

Hult, Marja (2010)

Avaa tiedosto

Urbaani_vanhemmuus.pdf (168.7Kt)

Lataukset:

Hult, Marja

Metropolia Ammattikorkeakoulu

2010

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153177

Tiivistelmä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Urbaani vanhemmuus -hankkeessa tehtyä työtä ja esitellä hankkeen toimijoita. Raportissa esitetään hankkeen tietoperusta, kuvataan seurantatutkimuksen vaiheet, pääintervention eli vauvankaa.fi -verkkosivuston rakentaminen, imetystä tukevien interventioiden toteuttaminen ja valtakunnallisten imetysohjaussuositusten valmistuminen. Aineiston muodostavat hankkeen tutkimussuunnitelma, asiakirjat, pöytäkirjat, tutkimusartikkelit ja haastattelut. Tavoitteena on, että tämä raportti palvelee hankkeen toimijoita sekä kiinnostuneita terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita.

Lapsen syntymä on yksi elämän suurimpia mullistuksia. Vanhemmuuteen kasvaminen vaatii äidiltä ja isältä sopeutumiskykyä ja moni vanhempi saattaa tuntea uuden elämäntilanteen vaativana ja jopa pelottavana. Terveydenhuoltohenkilöstön ja vertaisryhmien roolit tuen tarjoajina ovat korostuneet. Vanhemmuuden tuen tarpeita ja tukimuotoja onkin tarpeellista tutkia ja kehittää.

Urbaani vanhemmuus -hanke syntyi edistämään perheen terveyttä vanhemmuutta tukemalla. Hankkeen tarkoituksena on selvittää vanhempien hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä, edistää vauvaperheiden hyvinvointia vahvistamalla heidän omia voimavarojaan sekä edistää puoleen vuoteen kestävää täysimetystä. Kehitettyjen interventioiden vaikuttavuutta arvioidaan ja lisäksi laaditaan valtakunnalliset hoitotyön suositukset imetysohjauksesta.

Hankkeeseen tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan pääintervention verkkopalvelun tavoit- taneen hyvin monenlaisia vanhempia ja tämä on hyvä lähtökohta verkkopalvelujen kehittämiselle tulevaisuudessa. Vanhemmat, erityisesti isät, saattavat hyötyä aikaisempaa perhekeskeisemmästä hoidosta ja vankemmista ohjeista. Imetysongelmiin tulee tarjota tehostettua tukea. Pelokkaasti, huolestuneesti tai epävarmana tulevaan vanhemmuuteen suhtautuvat olisi tunnistettava, jotta myös heille voitaisiin tarjota tehostettua tukea jo ennen lapsen syntymää.

Kokoelmat

Opinnäytetyöt