Miten pääkaupunkiseudulla toimivat ravintola-alan yritykset huomioivat vieraskieliset kuluttajat markkinointiviestinnässää?
Turpeinen, Viljami (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110620719
Tiivistelmä
Kielitaidon merkitys työelämässä kasvaa jatkuvasti. Monessa suomalaisessa yrityksessä, etenkin pääkaupunkiseudulla, virallisena kielenä toimii jokin muu kieli kuin suomi ja yhä useampi suomalainen yritys hakee kansainvälisiä osaajia ulkomailta. Kansainväliset markkinat ja vieraskielisten asiakkaiden huomioiminen vaativat kuitenkin usein kielitaitoa. Digitalisaatio sekä käännöskoneet eivät ole tuomassa tähän heti ratkaisua, vaan organisaatiossa täytyy löytyä kielten osaajia. Myös yrityksen asiakkaat usein olettavat, että yrityksessä heitä palvellaan englanniksi.
Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, miten pääkaupunkiseudulla toimivat ravintola-alan yritykset huomioivat vieraskieliset kuluttajat markkinointiviestinnässään. Tutkimus on rajattu pääkaupunkiseutuun, sillä se kuvastaa maan kehitystä; pääkaupunkiseudulla englannin kielitaitotaso on maan korkeinta tasoa, lisäksi siellä asuu eniten vieraskielistä väestöä. Toimialaksi opinnäytetyölle valikoitui ravintola-ala. Koulussa laadittujen kehitysprojektien johdosta olen tutustunut syvemmin alaan ja tämän vuoksi haluan hyödyntää tätä tietopohjaa.
Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, mutta tutkimus sisälsi myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto tutkimukseen kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella toukokuun aikana vuonna 2019. Kyselylomake laadittiin suomeksi sekä englanniksi, ja kyselylomakkeisiin tuli yhteensä 63 vastausta pääkaupunkiseudulla toimivilta ravintola-alan yrityksiltä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa vastaajista haluaa parantaa vieraskielisten kuluttajien huomioimista tämän hetkisestä. Suomen kieltä pidetään vielä tärkeimpänä kielenä, mutta tulevaisuudessa englannin kielen osaamista voidaan pitää jopa merkityksellisempänä kuin suomen kielen osaamista. Sähköisistä markkinointiviestinnän kanavista sekä erilaisista palveluntarjoajista eniten korostuivat yrityksen omat verkkosivut, matkailusivusto TripAdvisor sekä Google Maps -karttapalvelu. Sosiaalisista medioista tärkeimpinä korostuivat Facebook ja Instagram, joissa suurin osa yrityksistä vaikutti. Markkinoidessa vieraskielisille haasteellisimpina asioina pidetään ajan riittämättömyyttä, markkinointiin käytettävien taloudellisten resurssien määrää sekä kielitaidon puutetta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, miten pääkaupunkiseudulla toimivat ravintola-alan yritykset huomioivat vieraskieliset kuluttajat markkinointiviestinnässään. Tutkimus on rajattu pääkaupunkiseutuun, sillä se kuvastaa maan kehitystä; pääkaupunkiseudulla englannin kielitaitotaso on maan korkeinta tasoa, lisäksi siellä asuu eniten vieraskielistä väestöä. Toimialaksi opinnäytetyölle valikoitui ravintola-ala. Koulussa laadittujen kehitysprojektien johdosta olen tutustunut syvemmin alaan ja tämän vuoksi haluan hyödyntää tätä tietopohjaa.
Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, mutta tutkimus sisälsi myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto tutkimukseen kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella toukokuun aikana vuonna 2019. Kyselylomake laadittiin suomeksi sekä englanniksi, ja kyselylomakkeisiin tuli yhteensä 63 vastausta pääkaupunkiseudulla toimivilta ravintola-alan yrityksiltä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa vastaajista haluaa parantaa vieraskielisten kuluttajien huomioimista tämän hetkisestä. Suomen kieltä pidetään vielä tärkeimpänä kielenä, mutta tulevaisuudessa englannin kielen osaamista voidaan pitää jopa merkityksellisempänä kuin suomen kielen osaamista. Sähköisistä markkinointiviestinnän kanavista sekä erilaisista palveluntarjoajista eniten korostuivat yrityksen omat verkkosivut, matkailusivusto TripAdvisor sekä Google Maps -karttapalvelu. Sosiaalisista medioista tärkeimpinä korostuivat Facebook ja Instagram, joissa suurin osa yrityksistä vaikutti. Markkinoidessa vieraskielisille haasteellisimpina asioina pidetään ajan riittämättömyyttä, markkinointiin käytettävien taloudellisten resurssien määrää sekä kielitaidon puutetta.