Kriisin keholliset reaktiot ja niihin vaikuttaminen : Materiaalikansio Oulun Kriisikeskuksen rentoutumisryhmälle
Rönkkö, Oona (2019)
Rönkkö, Oona
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820808
Tiivistelmä
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotin materiaalikansion yhdessä yhteistyöorganisaation kanssa tuotekehitysmallin mukaisesti. Materiaalikansio tuli yhteistyöorganisaation, Oulun Kriisikeskuksen, työntekijöiden käyttöön työvälineeksi. Materiaalikansion sisältö ohjaa Kriisikeskuksen rentoutusryhmän toimintaa. Valmis materiaalikansio sisältää tietopohjaa kriisin kehollisista reaktioista ja niihin vaikuttamisesti. Toisekseen materiaalikansion sisältönä on mieltä- ja kehoa rauhoittavia harjoitteita, joita rentoutusryhmässä tehdään.
Pitkän ajan tavoitteena opinnäytetyöllä oli parantaa rentoutusryhmän ohjaamisen laatua kehittämällä ja yhtenäistämällä rentoutusryhmän ohjausta työntekijöiden yhteisellä työvälineellä, eli materiaalikansiolla. Lyhyen aikavälin tavoitteena oli tuottaa materiaalikansio, joka sisältää tietopohjan kriisin kehollisista reaktioista ja niihin vaikuttamisesta sekä mieltä ja kehoa rentouttavia harjoitteita. Laatutavoitteita valmiille tuotteelle olivat selkeys, käytännöllisyys ja tilaajalähtöisyys.
Opinnäytetyön tuotteistamisvaihe tapahtui tuotekehitysmallin mukaisesti viiden vaiheen kautta. Tuotteessa käytettyjä teoreettisia käsitteitä ovat polyvagaalinen teoria, sietoikkuna, vakauttaminen ja mindfulness. Teoreettinen aineisto materiaalikansioon kerättiin aiheeseen kuuluvasta kirjallisuudesta. Harjoitteet puolestaan kerättiin materiaalikansioon Kriisikeskuksen omista materiaaleista sekä internetistä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi suunniteltu materiaalikansio, joka on Oulun Kriisikeskuksen käytössä, työvälineenä, ohjatessa rentoutusryhmää. Kriisikeskuksen työntekijöiden arvion mukaan materiaalikansiosta tuli laatutavoitteiden mukainen. Materiaalikansio oli arviointikeskustelun perusteella niin selkeä, että se on helposti käytettävissä työnohessa. Se, että kansiosta on painettu ja sähköinen versio työntekijöillä käytettävissä lisäsi työntekijöiden mielestä käytettävyyttä sekä mahdollisuutta kehittää kansiota jatkossa vastaamaan heidän muuttuvia tarpeitaan.
Jatkossa tätä aihetta voisi tutkia, esimerkiksi tekemällä laadullisen tutkimuksen haastatellen asiakkaita, jotka käyvät rentoutusryhmässä. Näin voitaisiin ymmärtää asiakas kokemuksia kehollisesta työskentelystä. Materiaalikansion toimivuutta voi myös tutkia, haastattelemalla Kriisikeskuksen työntekijöitä, siitä miten materiaalikansio on toiminut heidän työssään konkreettisesti ja onko materiaalikansio parantanut rentoutusryhmän ohjaamisen laatua.
Pitkän ajan tavoitteena opinnäytetyöllä oli parantaa rentoutusryhmän ohjaamisen laatua kehittämällä ja yhtenäistämällä rentoutusryhmän ohjausta työntekijöiden yhteisellä työvälineellä, eli materiaalikansiolla. Lyhyen aikavälin tavoitteena oli tuottaa materiaalikansio, joka sisältää tietopohjan kriisin kehollisista reaktioista ja niihin vaikuttamisesta sekä mieltä ja kehoa rentouttavia harjoitteita. Laatutavoitteita valmiille tuotteelle olivat selkeys, käytännöllisyys ja tilaajalähtöisyys.
Opinnäytetyön tuotteistamisvaihe tapahtui tuotekehitysmallin mukaisesti viiden vaiheen kautta. Tuotteessa käytettyjä teoreettisia käsitteitä ovat polyvagaalinen teoria, sietoikkuna, vakauttaminen ja mindfulness. Teoreettinen aineisto materiaalikansioon kerättiin aiheeseen kuuluvasta kirjallisuudesta. Harjoitteet puolestaan kerättiin materiaalikansioon Kriisikeskuksen omista materiaaleista sekä internetistä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi suunniteltu materiaalikansio, joka on Oulun Kriisikeskuksen käytössä, työvälineenä, ohjatessa rentoutusryhmää. Kriisikeskuksen työntekijöiden arvion mukaan materiaalikansiosta tuli laatutavoitteiden mukainen. Materiaalikansio oli arviointikeskustelun perusteella niin selkeä, että se on helposti käytettävissä työnohessa. Se, että kansiosta on painettu ja sähköinen versio työntekijöillä käytettävissä lisäsi työntekijöiden mielestä käytettävyyttä sekä mahdollisuutta kehittää kansiota jatkossa vastaamaan heidän muuttuvia tarpeitaan.
Jatkossa tätä aihetta voisi tutkia, esimerkiksi tekemällä laadullisen tutkimuksen haastatellen asiakkaita, jotka käyvät rentoutusryhmässä. Näin voitaisiin ymmärtää asiakas kokemuksia kehollisesta työskentelystä. Materiaalikansion toimivuutta voi myös tutkia, haastattelemalla Kriisikeskuksen työntekijöitä, siitä miten materiaalikansio on toiminut heidän työssään konkreettisesti ja onko materiaalikansio parantanut rentoutusryhmän ohjaamisen laatua.