Liikunnallisen lapsen tyypin 1 diabetes_Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kirvesniemi, Anni (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kirvesniemi, Anni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820812
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes on Suomessa hyvin yleinen sairaus ja tällä hetkellä liikunnallinen elämäntyyli on vahvasti pinnalla eri medioissa. Liikunnallisen ja fyysisesti aktiivisen elämän tavan ja diabeteksen yhteensovittaminen voi välillä olla haasteellista. Tämän vuoksi on tärkeä tiedostaa miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa diabetesta sairastavan lapsen hoitotasapainoon, vai vaikuttaako se siihen ollenkaan? Esiintyykö lapsilla tavanomaista enemmän hypoglykemioita, jos he ovat jokapäiväisessä arjessaan fyysisesti aktiivisia?
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kattava ajantasaiseen, tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta liikunnallisen lapsen tyypin 1 diabetes. Tavoitteena on tuottaa tietoa käytännön hoitotyön opetukseen ja lisästä tietoisuutta fyysisen aktiivisuuden merkityksestä diabeteksen hoitotasapainoon liikunnallisella lapsella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren liikunnallisuus ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat hänen hoitotasapainoonsa. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella liikunnan vaikutusta lapsen hypoglykemioiden määrään. Opinnäytetyön aihetta tarkastellaan kouluikäisestä lapsesta 18-vuotiaaseen nuoreen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on huomioitu lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään tyypin 1 diabeteksen hoitoa lapsella ja nuorella. Tässä opinnäytetyössä käytetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistomateriaali on haettu kotimaisista sekä kansainvälisistä tietokannoista (Medic, Pubmed, Ebscon CHINAL, sekä Cochrane Library) valikoituja hakutermejä käyttäen. Alustava materiaalin haku tehtiin maaliskuussa 2019. Varsinainen aineistomateriaalin hakeminen ajoittui aikavälille kesäkuu-elokuu 2019. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitu yhteensä neljä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan fyysisen aktiivisuuden intensiteetti vaikuttaa lapsen ja nuoren hoitotasapainoon laskevasti. Tulokset osoittavat myös, että passiivisesti vietetty aika oli yhteydessä heikompaan hoitotasapainoon tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Ristiriitaisia tuloksia löytyi hypoglykemioiden esiintyvyyden osalta. Voidaankin siis päätellä, että fyysinen aktiivisuus ei yksinään vaikuta lapsella ja nuorella esiintyvien hypoglykemioiden määrään. Lisäksi positiivista oli huomata, että fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen vaikutus koettuun elämän laatuun tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Uusi kirjallisuuskatsauksen aihe voisi olla tutkia ja selvittää tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainon ja diabetesta sairastavien lapsien ja nuorien psyykkisen terveyden yhteyksiä toisiinsa. Sekä minkälainen hoitohenkilökunnan antama ohjaus ja hoitohenkilökunnan tapaaminen motivoi diabeetikko lasta ja nuorta hoitamaan sairauttaan paremmin? Type 1 diabetes is very common disease nowadays in Finland and sporty lifestyle is very strongly exposed in different medias. Associating sporty and physically active lifestyle with diabetes can sometimes be challenging. Because of this, is very important to know, does physical activity affect glycemic control children with type 1 diabetes. If children are physical active in their everyday life, do they have more hypoglycemia events than usually?
The aim of this thesis is to provide a comprehensive descriptive literature review about type 1 diabetes in a sporty child, based on up to date, researched and evidence-based information. The aim of this thesis is also to provide information on practical nursing education and increase awareness of physical activity effects about to glycemic control in sporty children with type 1 diabetes. Subject of these thesis are examining from school age to adolescent. The purpose of this study is to clarify how the physical activity affect a children and adolescent treatment balance. It is also purpose to examine how the physical activity affect the performance of hypoglycemia.
The theory part of the thesis deals with the children’s growth and development at the different ages. In addition, the theory part addresses the treatment of type 1 diabetes in children and adolescents. The method of this thesis is descriptive literature review. The material has been collected from national and international databases (Medic, Pubmed, Ebscon CHINAL, and Cochrane Library) using selected search terms. The preliminary material search was conducted in March 2019. The actual material search was conducted between June and August 2019. The results showed that the intensity of physical activity had a decreasing effect on the children’s and young people’s glycemic control. The results also show that, the passively spent time was associated with poorer glycemic control in children and adolescents with type 1 diabetes. Conflicting results were found in the incidence of hypoglycemia. So, we can conclude that physical activity alone doesn’t influence the amount of hypoglycemia in children and adolescents. In addition, it was positive to note that physical activity had a positive effect on quality of life. A new topic in the literature review could be to investigate the relationship between the treatment balance of type 1 diabetes and the mental health of children and adolescents with type 1 diabetes. In addition, what kind of guidance given by nurses and meeting with nurses motivates children and adolescents to treat their illness better?
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kattava ajantasaiseen, tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta liikunnallisen lapsen tyypin 1 diabetes. Tavoitteena on tuottaa tietoa käytännön hoitotyön opetukseen ja lisästä tietoisuutta fyysisen aktiivisuuden merkityksestä diabeteksen hoitotasapainoon liikunnallisella lapsella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren liikunnallisuus ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat hänen hoitotasapainoonsa. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella liikunnan vaikutusta lapsen hypoglykemioiden määrään. Opinnäytetyön aihetta tarkastellaan kouluikäisestä lapsesta 18-vuotiaaseen nuoreen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on huomioitu lapsen kasvu ja kehitys eri ikäkausina. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään tyypin 1 diabeteksen hoitoa lapsella ja nuorella. Tässä opinnäytetyössä käytetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistomateriaali on haettu kotimaisista sekä kansainvälisistä tietokannoista (Medic, Pubmed, Ebscon CHINAL, sekä Cochrane Library) valikoituja hakutermejä käyttäen. Alustava materiaalin haku tehtiin maaliskuussa 2019. Varsinainen aineistomateriaalin hakeminen ajoittui aikavälille kesäkuu-elokuu 2019. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitu yhteensä neljä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan fyysisen aktiivisuuden intensiteetti vaikuttaa lapsen ja nuoren hoitotasapainoon laskevasti. Tulokset osoittavat myös, että passiivisesti vietetty aika oli yhteydessä heikompaan hoitotasapainoon tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Ristiriitaisia tuloksia löytyi hypoglykemioiden esiintyvyyden osalta. Voidaankin siis päätellä, että fyysinen aktiivisuus ei yksinään vaikuta lapsella ja nuorella esiintyvien hypoglykemioiden määrään. Lisäksi positiivista oli huomata, että fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen vaikutus koettuun elämän laatuun tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Uusi kirjallisuuskatsauksen aihe voisi olla tutkia ja selvittää tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainon ja diabetesta sairastavien lapsien ja nuorien psyykkisen terveyden yhteyksiä toisiinsa. Sekä minkälainen hoitohenkilökunnan antama ohjaus ja hoitohenkilökunnan tapaaminen motivoi diabeetikko lasta ja nuorta hoitamaan sairauttaan paremmin?
The aim of this thesis is to provide a comprehensive descriptive literature review about type 1 diabetes in a sporty child, based on up to date, researched and evidence-based information. The aim of this thesis is also to provide information on practical nursing education and increase awareness of physical activity effects about to glycemic control in sporty children with type 1 diabetes. Subject of these thesis are examining from school age to adolescent. The purpose of this study is to clarify how the physical activity affect a children and adolescent treatment balance. It is also purpose to examine how the physical activity affect the performance of hypoglycemia.
The theory part of the thesis deals with the children’s growth and development at the different ages. In addition, the theory part addresses the treatment of type 1 diabetes in children and adolescents. The method of this thesis is descriptive literature review. The material has been collected from national and international databases (Medic, Pubmed, Ebscon CHINAL, and Cochrane Library) using selected search terms. The preliminary material search was conducted in March 2019. The actual material search was conducted between June and August 2019. The results showed that the intensity of physical activity had a decreasing effect on the children’s and young people’s glycemic control. The results also show that, the passively spent time was associated with poorer glycemic control in children and adolescents with type 1 diabetes. Conflicting results were found in the incidence of hypoglycemia. So, we can conclude that physical activity alone doesn’t influence the amount of hypoglycemia in children and adolescents. In addition, it was positive to note that physical activity had a positive effect on quality of life. A new topic in the literature review could be to investigate the relationship between the treatment balance of type 1 diabetes and the mental health of children and adolescents with type 1 diabetes. In addition, what kind of guidance given by nurses and meeting with nurses motivates children and adolescents to treat their illness better?