Kirkkomusiikkikoulutuksen alku Suomessa ja Saksassa
Hannonen, Inkeri (2019)
Hannonen, Inkeri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820842
Tiivistelmä
Suomen ja Saksan kirkkomusiikin koulutuslinjat ovat nykyään hämmästyttävän samanlaisia. Saksa kokee monessa asiassa olevansa kulttuurin edelläkävijä ja levittäjä, ja koska esimerkiksi Suomeen on kirjakielikin tullut Saksasta, opinnäytetyöntyön painopisteenä on tutkia, olisiko myös kirkkomusiikkiopetus tuotu Saksasta Suomeen samalla tapaa. Kirkkomusiikin juuret ovat tärkeät kaikille alaa opiskeleville, joten halusin myös tutkia aihetta mielenkiinnosta oman opiskelualani syntyä kohtaan. Koska ammatillisen kirkkomusiikkikoulutuksen alku sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle, tutkimusalue on rajattu 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan asti. Jotta alkutilannetta olisi helpompi ymmärtää, alussa kerrotaan ammatin historiasta ennen kirkkomusiikkikoulutuksen alkua.
Aineistona ja tutkimusmenetelmänä toimii kirjallisuus, joissa kerrotaan kirkkomusiikkiopetuksen alkuajoista sekä yleisen kiinnostuksen heräämisestä kirkkomusiikkia kohtaan. Saksassa yksi opintojani ohjannut opettaja, professori tohtori Franziska Seils, on kirjoittanut tekstejä kirkkomusiikin historiasta, eritoten ensimmäisistä Saksan kirkkomusiikkikouluista. Myös hänen kanssaan käymieni keskustelujen kautta olen saanut paljon tietoa.
Saksassa musiikilla on pitkät juuret, ja maa on monessa mielessä ollut musiikin edelläkävijä läntisessä kulttuurissa varhaisbarokista alkaen. Musiikin koulutus oli Saksassa 1800-luvulla huomattavasti pidemmälle kehittynyt kuin Suomessa. Monet muusikot, perusopinnot Suomessa suoritettuaan, matkustivat ulkomaille syventämään tietämystään. Useimmiten nämä jatko-opinnot suuntautuivat Saksaan. Näin myös kaikki Suomeen perustettujen kirkkomusiikkiin keskittyneiden oppilaitosten perustajat olivat opiskelleet Saksassa. Kuitenkin Suomen ensimmäinen lukkariurkurikoulu perustettiin 1877, kun taas vastaavanlainen oppilaitos perustettiin Saksaan vasta 1921. Suomen oppilaitosten perustajat olivatkin opiskelleet Saksassa aineita, joita tarvittiin kanttorin ammatissa, kuten sävellystä ja laulua. Kuitenkaan yksikään heistä ei ollut opiskellut kirkkomusiikkia. Näin ollen voidaan todeta, että tietotaito tuli suurilta osin Saksasta, kun taas lukkariurkurikoulu oli tuona aikana ainutlaatuinen malli Suomessa. Kirkkomusiikkikoulujen perustaminen siis tapahtui eri aikoihin, mutta kuitenkin samalla tietopohjalla.
Aineistona ja tutkimusmenetelmänä toimii kirjallisuus, joissa kerrotaan kirkkomusiikkiopetuksen alkuajoista sekä yleisen kiinnostuksen heräämisestä kirkkomusiikkia kohtaan. Saksassa yksi opintojani ohjannut opettaja, professori tohtori Franziska Seils, on kirjoittanut tekstejä kirkkomusiikin historiasta, eritoten ensimmäisistä Saksan kirkkomusiikkikouluista. Myös hänen kanssaan käymieni keskustelujen kautta olen saanut paljon tietoa.
Saksassa musiikilla on pitkät juuret, ja maa on monessa mielessä ollut musiikin edelläkävijä läntisessä kulttuurissa varhaisbarokista alkaen. Musiikin koulutus oli Saksassa 1800-luvulla huomattavasti pidemmälle kehittynyt kuin Suomessa. Monet muusikot, perusopinnot Suomessa suoritettuaan, matkustivat ulkomaille syventämään tietämystään. Useimmiten nämä jatko-opinnot suuntautuivat Saksaan. Näin myös kaikki Suomeen perustettujen kirkkomusiikkiin keskittyneiden oppilaitosten perustajat olivat opiskelleet Saksassa. Kuitenkin Suomen ensimmäinen lukkariurkurikoulu perustettiin 1877, kun taas vastaavanlainen oppilaitos perustettiin Saksaan vasta 1921. Suomen oppilaitosten perustajat olivatkin opiskelleet Saksassa aineita, joita tarvittiin kanttorin ammatissa, kuten sävellystä ja laulua. Kuitenkaan yksikään heistä ei ollut opiskellut kirkkomusiikkia. Näin ollen voidaan todeta, että tietotaito tuli suurilta osin Saksasta, kun taas lukkariurkurikoulu oli tuona aikana ainutlaatuinen malli Suomessa. Kirkkomusiikkikoulujen perustaminen siis tapahtui eri aikoihin, mutta kuitenkin samalla tietopohjalla.