Rakentamisen tiedonantovelvollisuus : Toimijoiden näkökulma
Huotari, Mervi (2019)
Huotari, Mervi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111921586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111921586
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vuonna 2014 voimaan tulleen rakentamisen tiedonantovelvollisuuden kokemista sen vaikutuspiirissä olevien tahojen keskuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka työllistävä vaikutus käytännöllä on sen voimassaolon aikana ollut, mitä hyötyjä sen on havaittu tuoneen alalle, miten sopimuskumppanit ja aliurakoitsijat ovat käytäntöön suhtautuneet ja ovatko toimijat huomanneet käytännön aiheuttaneen muutoksia urakkatarjontaan tai -hinnoitteluun.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin aineistona myös Harmaan talouden selvitysyksikön vuonna 2017 laatimaa raporttia rakentamisen tiedonantovelvollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka laaja ongelma rakennusalan harmaa talous on ja minkä takia rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus muiden harmaan talouden torjuntakeinojen ohella on otettu käyttöön.
Rakentamisen tiedonantovelvollisuutta pidettiin käytäntönä erittäin työllistävänä ja pienyrittäjän näkökulmasta jopa hyvin haastavana toteuttaa. Haasteet ja työllistävyys eivät niinkään liittyneet itse ilmoittamiseen tai siihen käytettäviin järjestelmiin, vaan kaikkeen siihen taustatyöhön, jota käytännön toteuttaminen vaatii. Pääsääntöisesti sopimuskumppaneiden ja aliurakoitsijoiden suhtautuminen oli ollut positiivista, ja havaitut ongelmat liittyivät enimmäkseen tarvittavien tietojen saamiseen ajallaan. Ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen alarajaa 15 000 euroa pidettiin liian alhaisena. Käytännön hyödyllisyydestä oltiin kahta mieltä: siihen joko uskottiin tai hyötyjä ei nähty ollenkaan. Yhteiskunnan kannalta käytäntö on kuitenkin toiminut tarkoituksessaan lisäten arvonlisäveroja ja ulkomaalaisen työvoiman ilmoittamista. The objective of the study was to research the experiences gained about the report on construction work, which has been effective from 2014. The study was done to clarify how much extra work the practice has caused, what kind of benefits it has brought, how the subcontactors have taken it and if there has been any influence on competitive bidding.
The study was implemented as a qualitative research and the method used was a theme interview. A report by Grey Economy Information Unit from 2017 was used as research material to show the social effects of the practice. The study helps to understand the scale of the grey economy on the construction field and for what reason the report on construction work has been issued.
The report on construction work was considered to be very hard to implement. It was considered to cause much extra work especially for a small entrepreneur. The subcontactors’ attitude had been quite positive. The minimum of 15 000 euros for the obligation to provide information was considered to be too low. The usefulness of the practice shared opinions. From the social point of view the practice has, however, increased the amount of taxes and reporting foreign labour.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin aineistona myös Harmaan talouden selvitysyksikön vuonna 2017 laatimaa raporttia rakentamisen tiedonantovelvollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka laaja ongelma rakennusalan harmaa talous on ja minkä takia rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus muiden harmaan talouden torjuntakeinojen ohella on otettu käyttöön.
Rakentamisen tiedonantovelvollisuutta pidettiin käytäntönä erittäin työllistävänä ja pienyrittäjän näkökulmasta jopa hyvin haastavana toteuttaa. Haasteet ja työllistävyys eivät niinkään liittyneet itse ilmoittamiseen tai siihen käytettäviin järjestelmiin, vaan kaikkeen siihen taustatyöhön, jota käytännön toteuttaminen vaatii. Pääsääntöisesti sopimuskumppaneiden ja aliurakoitsijoiden suhtautuminen oli ollut positiivista, ja havaitut ongelmat liittyivät enimmäkseen tarvittavien tietojen saamiseen ajallaan. Ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen alarajaa 15 000 euroa pidettiin liian alhaisena. Käytännön hyödyllisyydestä oltiin kahta mieltä: siihen joko uskottiin tai hyötyjä ei nähty ollenkaan. Yhteiskunnan kannalta käytäntö on kuitenkin toiminut tarkoituksessaan lisäten arvonlisäveroja ja ulkomaalaisen työvoiman ilmoittamista.
The study was implemented as a qualitative research and the method used was a theme interview. A report by Grey Economy Information Unit from 2017 was used as research material to show the social effects of the practice. The study helps to understand the scale of the grey economy on the construction field and for what reason the report on construction work has been issued.
The report on construction work was considered to be very hard to implement. It was considered to cause much extra work especially for a small entrepreneur. The subcontactors’ attitude had been quite positive. The minimum of 15 000 euros for the obligation to provide information was considered to be too low. The usefulness of the practice shared opinions. From the social point of view the practice has, however, increased the amount of taxes and reporting foreign labour.