Potilasannokset koronaariangiografiassa

Abstract

Sepelvaltimotaudista johtuva iskeeminen sydänsairaus on eri muotoineen yksi suurimmista kuoleman aiheuttajista Suomessa. Koronaariangiografia eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on käytetyin menetelmä sepelvaltimoiden anatomian tutkimiseksi ja toisaalta sepelvaltimosairauden toteamiseksi. Koronaariangiografia perustuu säteilyn käyttöön läpivalaisun muodossa ja näin altistaa potilaan säteilylle.

Tämän opinnäytetyö on osa Oulun ammattikorkeakoulun Sydämen Asialla -projektia ja sen tarkoituksena oli kuvailla potilaiden säteilyaltistusta koronaarigangiorafiassa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) alueen sairaaloissa käyttäen määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen perusteella pyrittiin löytämään niitä tekijöitä, mihin voidaan vaikuttaa koronaariangiografiatutkimuksissa ja mahdollisesti näin optimoida säteilyn käyttöä ja tätä kautta vähentää säteilystä aiheutuvia haittavaikutuksia. Tutkimusprosessin tarkoituksena oli myös vertailla koronaariangiografiatutkimuksia eri suorituspaikoissa ja löytää syitä mahdollisesti löytyviin eroihin potilasannoksissa. Tutkimus tehtiin kvantitatiivinsena eli määrällisenä tutkimuksena. Potilasannosten tarkastelussa tulkinnassa käytetiin kuvailevaa tilastollista menetelmää, sillä se toi mahdollisuuden esittää tulokset visuaalisesti selkeästi ja helposti ymmärrettävästi taulukoiden ja kuvaajien muodossa. Potilasannoksiin vaikuttavien tekijöiden mallinnus tehtiin lineaarisena sekamallina ja parhaan mallijoukon valinta käyttäen informaatioteoreettista lähestymistapaa

Sairaaloiden välillä oli eroja potilasannoksissa ja potilasannokset vaihtelivat välillä 0,10 Gy* cm2 – 248 Gy*cm2 ja läpivalaisuaika 0,25 min – 56 min. Opinnäytetyön tulosten mukaan keskimääräiset potilasannosket OYS-ERVA alueella eivät tutkimusajankohtana vuonna 2016 ylittäneet Säteilyturvakeskusken vuonna 2005 asettamia vertailutasoja. Potilaan säteilyannoksen suuruuteen vaikuttivat tutkimuksen mukaan potilaan sukupuoli, painoindeksi ja tutkimuksen monimutkaisuus.

Jatkotutkimuksena sama tutkimus olisi syytä tehdä uudestaan, sillä Säteilyturvakeskus asetti uudet vertailutasot vuoden 2019 alussa. Näiden uusien vertailutasojen mukaisesti potilasannoksen vertailutaso pienentyi aiemmasta 60 Gy x cm2 nykyisin käytössä olevaan 30 Gy x cm2. Samalla potilasannoksen suure muuttui annoksen ja pinta-alan tulosta (DAP) kerman ja pinta-alan tuloksi (KAP).