Patellamurtumaleikkauksen jälkeinen fysioterapia
Salo, Joni; Salonen, Tuija (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422073
Tiivistelmä
Patellamurtumien esiintyvyys on noin yksi prosentti kaikista maailman luunmurtumista. Laskennallisesti patellamurtumia on Suomessa vuosittain siis noin 300–400. Yleisin murtumatyyppi on poikittainen murtuma. Murtuman syy on useimmiten voimakasenerginen isku patellaan tai voimakas äkillinen polven koukistus esimerkiksi kaatumisen yhteydessä. Leikkaushoito voi olla välttämätöntä polven normaalin toiminnan palauttamiseksi. Leikkauksen jälkeisellä kuntoutuksella on suuri merkitys potilaan toimintakyvyn palauttamisessa sekä toimenpiteestä johtuvien haittojen minimoimisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen koostaminen Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Töölön sairaalan fysioterapeuttien käyttöön. Se voi kuitenkin auttaa myös muita aiheesta kiinnostuneita. Töölön sairaalan fysioterapeutit ovat olleet mukana suunnittelemassa työtä. Tätä opinnäytetyötä on tarkoitus käyttää apuna uuden potilasohjeen laatimisessa. Opinnäytetyön tiedonhaku on suoritettu pääasiassa tietokanta PubMed:stä. Lisäksi käytössä ovat olleet Google Scholar, ResearchGate ja alan oppikirjat.
Patellamurtumaleikkauksen jälkeinen fysioterapia tulisi aloittaa varhain. Fysioterapian avulla pyritään saavuttamaan leikkausta edeltänyt toimintakyky. Fysioterapialla pyritään vaikuttamaan myös myöhemmän vaiheen mahdollisiin haittoihin, kuten nivelrikon kehittymiseen. Patellamurtumien fysioterapiassa on maailmalla käytössä erilaisia protokollia etenkin ajoituksen suhteen. Fysioterapiassa keskitytään erityisesti kivun ja turvotuksen vähentämiseen, polven liikelaajuuden lisäämiseen, lihasvoiman vahvistamiseen ja normaalin kävelyn palauttamiseen.
Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu myös arven hoito tarpeen vaatiessa. Patellamurtumissa alkuvaiheen harjoitteet ovat usein kivuliaita ja terapeutin oma ymmärrys kivun mekanismeista ja perusteista auttaa fysioterapian suunnittelussa. Suurin osa patellamurtumapotilaista kuntoutuu hyvin. Leikkausmateriaaleja joudutaan kuitenkin usein poistamaan jälkikäteen ja kuntoutuksen optimaaliseen suunnitteluun liittyy avoimia kysymyksiä. Lisää tietoa tarvitaan etenkin optimaalisten harjoitteiden valinnasta kuntoutuksen alkuvaiheessa sekä optimaalisen tuentamenetelmän valinnasta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen koostaminen Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Töölön sairaalan fysioterapeuttien käyttöön. Se voi kuitenkin auttaa myös muita aiheesta kiinnostuneita. Töölön sairaalan fysioterapeutit ovat olleet mukana suunnittelemassa työtä. Tätä opinnäytetyötä on tarkoitus käyttää apuna uuden potilasohjeen laatimisessa. Opinnäytetyön tiedonhaku on suoritettu pääasiassa tietokanta PubMed:stä. Lisäksi käytössä ovat olleet Google Scholar, ResearchGate ja alan oppikirjat.
Patellamurtumaleikkauksen jälkeinen fysioterapia tulisi aloittaa varhain. Fysioterapian avulla pyritään saavuttamaan leikkausta edeltänyt toimintakyky. Fysioterapialla pyritään vaikuttamaan myös myöhemmän vaiheen mahdollisiin haittoihin, kuten nivelrikon kehittymiseen. Patellamurtumien fysioterapiassa on maailmalla käytössä erilaisia protokollia etenkin ajoituksen suhteen. Fysioterapiassa keskitytään erityisesti kivun ja turvotuksen vähentämiseen, polven liikelaajuuden lisäämiseen, lihasvoiman vahvistamiseen ja normaalin kävelyn palauttamiseen.
Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu myös arven hoito tarpeen vaatiessa. Patellamurtumissa alkuvaiheen harjoitteet ovat usein kivuliaita ja terapeutin oma ymmärrys kivun mekanismeista ja perusteista auttaa fysioterapian suunnittelussa. Suurin osa patellamurtumapotilaista kuntoutuu hyvin. Leikkausmateriaaleja joudutaan kuitenkin usein poistamaan jälkikäteen ja kuntoutuksen optimaaliseen suunnitteluun liittyy avoimia kysymyksiä. Lisää tietoa tarvitaan etenkin optimaalisten harjoitteiden valinnasta kuntoutuksen alkuvaiheessa sekä optimaalisen tuentamenetelmän valinnasta.