Kokemuksia elinolosuhteista ja tapahtumista, jotka vaikuttivat päihteiden käytön aloittamiseen
Rusama, Hannu (2011)
Rusama, Hannu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213406
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa niistä elinolosuhteista ja kokemuksista, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet nuorten päihteiden käytön alkamiseen ja sitä kautta päihderiippuvuuden kehittymiseen. Tavoitteena on käyttää tätä tietoa kehitettäessä Saunalahden nuorisokodin uutta päihteillä oirehtivien nuorten hoitoon vastaavaa hoitomallia.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä toipuvaa päihderiippuvaista henkilöä keväällä 2010. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä, jonka avulla saatu materiaali luokiteltiin alaluokkiin joista muodostettiin yläluokat.
Haastatellut henkilöt kuvailivat lapsuuttaan ja nuoruuttaan monipuolisesti. Sisällönanalyysissa pääluokiksi muodostuivat Väkivaltakokemukset, Sosiaaliset kokemukset ja Kokemukset selviytymiskeinoista.
Kaikki haastateltavat olivat joko joutuneet väkivallan kohteeksi tai nähneet väkivaltaa jo nuorena. Väkivaltakokemukset olivat sekä fyysistä väkivaltaa että psyykkistä väkivaltaa. Väkivalta oli eri tavoin aktiivisesti läsnä haastateltavien lapsuudessa ja nuoruudessa. Biologiset vanhemmat olivat eronneet heidän ollessa vielä lapsia. Perhesuhteet olivat usein tulehtuneita ja lapset olivat joutuneet välillä riitelevien vanhempien väliin. Turvallisten, vastuullisten aikuisten puuttuminen tuli esille aineistosta. Ongelmien ratkaisukyvyn puuttuminen ja ongelmista vaikeneminen oli myös yleistä haastateltavien lapsuudessa. Selviytymiskeinot haastavissa elämäntilanteissa olivat monesti vahingollisia. Haastateltavat kertoivat käsitelleensä vaikeita asioita päihteillä jo nuorena. Myös läheisyyttä ja muita positiivisia kokemuksia haettiin monesti negatiivisen toiminnan kautta.
Opinnäytetyö toi paljon tietoa ja erilaista näkökulmaa tehtävään kehittämistyöhön. Työ antaa kolme painopistealuetta uuden hoitomallin kehittämiselle. Nämä ovat Väkivalta- ja traumakokemusten käsittely, Sosiaalisten suhteiden käsittely, rakentaminen ja parantaminen sekä Vahingollisten toimintamallien tiedostaminen ja uusien opettelu.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä toipuvaa päihderiippuvaista henkilöä keväällä 2010. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä, jonka avulla saatu materiaali luokiteltiin alaluokkiin joista muodostettiin yläluokat.
Haastatellut henkilöt kuvailivat lapsuuttaan ja nuoruuttaan monipuolisesti. Sisällönanalyysissa pääluokiksi muodostuivat Väkivaltakokemukset, Sosiaaliset kokemukset ja Kokemukset selviytymiskeinoista.
Kaikki haastateltavat olivat joko joutuneet väkivallan kohteeksi tai nähneet väkivaltaa jo nuorena. Väkivaltakokemukset olivat sekä fyysistä väkivaltaa että psyykkistä väkivaltaa. Väkivalta oli eri tavoin aktiivisesti läsnä haastateltavien lapsuudessa ja nuoruudessa. Biologiset vanhemmat olivat eronneet heidän ollessa vielä lapsia. Perhesuhteet olivat usein tulehtuneita ja lapset olivat joutuneet välillä riitelevien vanhempien väliin. Turvallisten, vastuullisten aikuisten puuttuminen tuli esille aineistosta. Ongelmien ratkaisukyvyn puuttuminen ja ongelmista vaikeneminen oli myös yleistä haastateltavien lapsuudessa. Selviytymiskeinot haastavissa elämäntilanteissa olivat monesti vahingollisia. Haastateltavat kertoivat käsitelleensä vaikeita asioita päihteillä jo nuorena. Myös läheisyyttä ja muita positiivisia kokemuksia haettiin monesti negatiivisen toiminnan kautta.
Opinnäytetyö toi paljon tietoa ja erilaista näkökulmaa tehtävään kehittämistyöhön. Työ antaa kolme painopistealuetta uuden hoitomallin kehittämiselle. Nämä ovat Väkivalta- ja traumakokemusten käsittely, Sosiaalisten suhteiden käsittely, rakentaminen ja parantaminen sekä Vahingollisten toimintamallien tiedostaminen ja uusien opettelu.