Ohitusleikkauspotilaan kokema henkinen stressi - aiheuttajat ja ilmentyminen : kirjallisuuskatsaus
Arteva, Sirpa; Ylèn, Elina (2011)
Arteva, Sirpa
Ylèn, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103163223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103163223
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa suurempaa hanketta nimeltä ”Pitkäaikaissairaiden hoitoväsymys – itse-hoitoa ja vertaistukea vahvistavan toimintamallin kehittäminen”. Vuosille 2009 – 2013 ajoittuva nelivaiheinen hanke tehdään yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n, Uudenmaan Sydänpiiri ry:n ja Iholiitto ry:n kanssa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää ja kuvata tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, mikä aiheuttaa ohitusleikkauspotilaalle henkistä stressiä ja miten se ilmenee. Henkistä stressiä tarkasteltiin opinnäytetyössä ahdistuksen ja masennuksen kautta.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjalli-suuskatsauksen aineisto koostui 19 englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä tieteellisestä tutkimusartikkelista vuosilta 1999 – 2009. Opinnäytetyön aineiston analysointi tehtiin induktiivista sisällönanalyysiä soveltaen.
Ohitusleikkauspotilaan henkistä stressiä aiheuttavina asioina nousivat tutkimusaineistosta esiin yksittäiset ja yksilölliset stressitekijät, joita oli mm. naissukupuoli, ikä, kivun ja epämukavuuden kokemukset, uniongelmat, ohitusleikkausta koskeva optimismin puute ja huoli oman sairauden vaikutuksesta perheen hyvinvointiin. Henkistä stressiä aiheutti myös ohitusleikkauspotilaan kognitii-visessa toiminnassaan kokemat ongelmat, jolloin kognitiivisten ongelmien esiintyvyys edisti ahdis-tuksen kehittymistä leikkauksen jälkeen. Psyykkinen oireilu ja vaikeudet kognitiivisissa toiminnoissa olivat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen tuen puutteen yhteys henkisen stressin aiheu-tumiseen nousi tutkimusaineistosta esiin. Ohitusleikkauspotilailta perheiltään saama sosiaalinen tuki oli yhteydessä heidän ahdistuksen, masentuneisuuden ja toivottomuuden kokemuksiinsa. Myös elämänlaadun heikentymisellä todettiin olevan yhteys henkiseen stressiin. Heikommasta elämänlaa-dusta kärsivillä esiintyi enemmän masentuneisuutta ohitusleikkauksen yhteydessä. Ohitusleikkaus-potilaat kokivat ohitusleikkauksen merkittävänä elämäntapahtumana ja potilaiden puutteellinen informointi aiheutti osin epärealistisia ja vaihtelevia odotuksia leikkauksen hyödyistä.
Ohitusleikkauspotilaiden henkisen stressin ilmentymistä kuvaavina tekijöinä nousivat tutki-musaineistosta esiin muutokset ohitusleikkauspotilaiden toimintakyvyssä. Fyysisen toimintakyvyn heikentymistä ohitusleikkauksen jälkeen ennusti masennusoireiden korkea esiintyvyys ennen leikka-usta sekä lisäksi epävarmuus ja ahdistus vaikuttivat potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen. Ah-distuksella todettiin olevan yhteys myös kuolleisuuteen. Masentuneisuudesta ja ahdistuksesta kärsivät tukeutuivat enemmän hoitohenkilökuntaan. Sairaala- ja terveydenhuoltokäyntien lukumäärä oli näillä potilailla kohonnut leikkauksen jälkeen. Heikentynyt toipuminen ohitusleikkauksesta ilmensi henkisen stressin esiintyvyyttä, joka ilmeni esim. heikentyneenä sitoutumisena kuntoutukseen ja postoperatiivisena sairaalloisuutena.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat ja tukivat aihealueen aiempia tutkimustuloksia. Olemassa olevaan tutkimustietoon verraten aineistosta ei noussut esiin uusia näkökulmia.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää ja kuvata tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, mikä aiheuttaa ohitusleikkauspotilaalle henkistä stressiä ja miten se ilmenee. Henkistä stressiä tarkasteltiin opinnäytetyössä ahdistuksen ja masennuksen kautta.
Opinnäytetyö tehtiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjalli-suuskatsauksen aineisto koostui 19 englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä tieteellisestä tutkimusartikkelista vuosilta 1999 – 2009. Opinnäytetyön aineiston analysointi tehtiin induktiivista sisällönanalyysiä soveltaen.
Ohitusleikkauspotilaan henkistä stressiä aiheuttavina asioina nousivat tutkimusaineistosta esiin yksittäiset ja yksilölliset stressitekijät, joita oli mm. naissukupuoli, ikä, kivun ja epämukavuuden kokemukset, uniongelmat, ohitusleikkausta koskeva optimismin puute ja huoli oman sairauden vaikutuksesta perheen hyvinvointiin. Henkistä stressiä aiheutti myös ohitusleikkauspotilaan kognitii-visessa toiminnassaan kokemat ongelmat, jolloin kognitiivisten ongelmien esiintyvyys edisti ahdis-tuksen kehittymistä leikkauksen jälkeen. Psyykkinen oireilu ja vaikeudet kognitiivisissa toiminnoissa olivat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen tuen puutteen yhteys henkisen stressin aiheu-tumiseen nousi tutkimusaineistosta esiin. Ohitusleikkauspotilailta perheiltään saama sosiaalinen tuki oli yhteydessä heidän ahdistuksen, masentuneisuuden ja toivottomuuden kokemuksiinsa. Myös elämänlaadun heikentymisellä todettiin olevan yhteys henkiseen stressiin. Heikommasta elämänlaa-dusta kärsivillä esiintyi enemmän masentuneisuutta ohitusleikkauksen yhteydessä. Ohitusleikkaus-potilaat kokivat ohitusleikkauksen merkittävänä elämäntapahtumana ja potilaiden puutteellinen informointi aiheutti osin epärealistisia ja vaihtelevia odotuksia leikkauksen hyödyistä.
Ohitusleikkauspotilaiden henkisen stressin ilmentymistä kuvaavina tekijöinä nousivat tutki-musaineistosta esiin muutokset ohitusleikkauspotilaiden toimintakyvyssä. Fyysisen toimintakyvyn heikentymistä ohitusleikkauksen jälkeen ennusti masennusoireiden korkea esiintyvyys ennen leikka-usta sekä lisäksi epävarmuus ja ahdistus vaikuttivat potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen. Ah-distuksella todettiin olevan yhteys myös kuolleisuuteen. Masentuneisuudesta ja ahdistuksesta kärsivät tukeutuivat enemmän hoitohenkilökuntaan. Sairaala- ja terveydenhuoltokäyntien lukumäärä oli näillä potilailla kohonnut leikkauksen jälkeen. Heikentynyt toipuminen ohitusleikkauksesta ilmensi henkisen stressin esiintyvyyttä, joka ilmeni esim. heikentyneenä sitoutumisena kuntoutukseen ja postoperatiivisena sairaalloisuutena.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat ja tukivat aihealueen aiempia tutkimustuloksia. Olemassa olevaan tutkimustietoon verraten aineistosta ei noussut esiin uusia näkökulmia.