Toimistosihteerien perehdyttämisen onnistuminen
Salonen, Tarmo (2019)
Salonen, Tarmo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622553
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään miten Maanmittauslaitoksessa tammikuussa 2019 uusissa tehtävissä aloittaneet toimistosihteerit kokivat laitoksen perehdyttämisprosessin onnistuneen. Selvitetään missä asioissa prosessissa onnistuttiin, missä on kehitettävää, sekä kokivatko kohdehenkilöt lisäperehdytyksen tarvetta. Selvitetään myös, mitä on onnistunut perehdytys ja miten perehdytys näkyy Suomen lainsäädännössä.
Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisella otannalla kaikki neljä ulkopuolelta uusiin tehtäviin saapunutta työntekijää. Teoriaosuudessa selitetään perehdyttämisen käsitettä, taustaa ja hyvän perehdyttämisen piirteitä. Käydään läpi perehdyttäminen Suomen lainsäädännössä. Alussa esitellään myös tutkimuksen toimintaympäristöä eli maanmittauslaitosta, kirjaamisasioita ja toimistosihteerin työtehtäviä.
Tutkimustulosten perusteella kohdehenkilöt olivat kokeneet perehdyttämisprosessin erittäin hyvin onnistuneeksi. Laitos sai arvosanaksi asteikolla 1-10, arvon 8,625. Keskeisimmät kehitysehdotukset kohdistuivat työnopastusvaiheeseen, kuten työvaiheiden tai hakemustyyppien luokitteluun. Onnistuneen perehdytyksen kulmakiviksi osoittautuivat suunnitelmallisuus, kannustava ilmapiiri ja nimetyt perehdyttäjät, jotka myös mainittiin Maanmittauslaitoksen perehdyttämisprosessin onnistumisen kohteina kohdehenkilöiden haastatteluvastauksissa.
Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisella otannalla kaikki neljä ulkopuolelta uusiin tehtäviin saapunutta työntekijää. Teoriaosuudessa selitetään perehdyttämisen käsitettä, taustaa ja hyvän perehdyttämisen piirteitä. Käydään läpi perehdyttäminen Suomen lainsäädännössä. Alussa esitellään myös tutkimuksen toimintaympäristöä eli maanmittauslaitosta, kirjaamisasioita ja toimistosihteerin työtehtäviä.
Tutkimustulosten perusteella kohdehenkilöt olivat kokeneet perehdyttämisprosessin erittäin hyvin onnistuneeksi. Laitos sai arvosanaksi asteikolla 1-10, arvon 8,625. Keskeisimmät kehitysehdotukset kohdistuivat työnopastusvaiheeseen, kuten työvaiheiden tai hakemustyyppien luokitteluun. Onnistuneen perehdytyksen kulmakiviksi osoittautuivat suunnitelmallisuus, kannustava ilmapiiri ja nimetyt perehdyttäjät, jotka myös mainittiin Maanmittauslaitoksen perehdyttämisprosessin onnistumisen kohteina kohdehenkilöiden haastatteluvastauksissa.