Osakeyhtiö ja ainoan osakkeenomistajan edunvalvonnan alkaminen
Nenonen, Sami (2019)
Nenonen, Sami
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622662
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe käsittelee tapausta, jossa henkilö toimiessaan ainoana osakkeenomistajana osakeyhtiössä määrätään edunvalvontaan tai hänen laatimansa edunvalvontavaltuutus astuu voimaan tämän henkilön kykenemättömyydestä huolehtia omista raha-asioistaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Tutkimusongelmana käsittelen yrityksen tulevaisuutta edunvalvonnan alkaessa, ennen kaikkea siten, että päämiehen tahto ja etu toteutuisi.
Kysymykseen vastaamisen keinona käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää, jossa tarkastellaan osakeyhtiötä ja edunvalvontaa lainsäädännöllisestä näkökulmasta ja pyritään näin ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tutkin kysymystä oikeuskirjallisuuden valossa sekä päämiehen omien toiveiden ristiriitaa vallitseviin säännöksiin ja lakeihin. Työn tarkoituksena on löytää erilaisia keinoja ja tapoja päämiehen yritystoiminnan purkamiseksi tai jatkumiseksi siten, että päämiehen etu totetuisi.
Osakeyhtiön toimintaan edunvalvonta vaikuttaa kaikista eniten sellaisessa tilanteessa, jossa koko yritystoiminta on ollut päämiehen vastuulla. Tässä tapauksessa yritystoiminnan jatkaminen sellaisenaan ei ole mahdollista. Riippuen edunvalvonnan pituudesta, tehtävän laajuudesta ja päämiehen kunnosta, voidaan ratkaisuja etsiä mahdollisuuksien mukaan sukupolvenvaihdoksesta tai poistaa yritys rekisteriviranomaisten rekisteristä odottamaan edunvalvonnan päättymistä aina osakeyhtiön myyntiin sekä yritysmuodon muuttamiseen. Yksinkertaista, kaikkiin tilanteisiin sopivaa vastausta ei ole olemassakaan.
Monessa tilanteeessa voidaan huomata, että edunvalvontamääräyksen voimaan astuminen voi hidastaa ja vaikeuttaa yrityksen asioiden hoitamista sekä lisätä osakeyhtiön näkökulmasta edunvalvonnan tarpeetonta yhteydenpitoa viranomaisiin erilaisten lupien saamiseksi. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen tarkasti siten, että valtuutetun tehtävät on yksilöity tarpeeksi selvästi, tekee siitä paremman keinon yritystoiminnan suojelemiseksi kuin edunvalvontamääräys. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan mahdollistaa valtuutetun toimiminen osakeyhtiön hyväksi mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tilanteessa, jossa osakkeenomistaja määrättäisiin edunvalvontaan, olisi siis parempi, että hänellä olisi edunvalvontavaltuutus laadittuna, kuin että hänelle määrättäisiin edunvalvoja. Jatkotutkimusehdotuksena voisikin olla edunvalvontavaltuutus ja sen tarkempi hyödyntäminen esimerkiksi yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa.
Kysymykseen vastaamisen keinona käytetään lainopillista tutkimusmenetelmää, jossa tarkastellaan osakeyhtiötä ja edunvalvontaa lainsäädännöllisestä näkökulmasta ja pyritään näin ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tutkin kysymystä oikeuskirjallisuuden valossa sekä päämiehen omien toiveiden ristiriitaa vallitseviin säännöksiin ja lakeihin. Työn tarkoituksena on löytää erilaisia keinoja ja tapoja päämiehen yritystoiminnan purkamiseksi tai jatkumiseksi siten, että päämiehen etu totetuisi.
Osakeyhtiön toimintaan edunvalvonta vaikuttaa kaikista eniten sellaisessa tilanteessa, jossa koko yritystoiminta on ollut päämiehen vastuulla. Tässä tapauksessa yritystoiminnan jatkaminen sellaisenaan ei ole mahdollista. Riippuen edunvalvonnan pituudesta, tehtävän laajuudesta ja päämiehen kunnosta, voidaan ratkaisuja etsiä mahdollisuuksien mukaan sukupolvenvaihdoksesta tai poistaa yritys rekisteriviranomaisten rekisteristä odottamaan edunvalvonnan päättymistä aina osakeyhtiön myyntiin sekä yritysmuodon muuttamiseen. Yksinkertaista, kaikkiin tilanteisiin sopivaa vastausta ei ole olemassakaan.
Monessa tilanteeessa voidaan huomata, että edunvalvontamääräyksen voimaan astuminen voi hidastaa ja vaikeuttaa yrityksen asioiden hoitamista sekä lisätä osakeyhtiön näkökulmasta edunvalvonnan tarpeetonta yhteydenpitoa viranomaisiin erilaisten lupien saamiseksi. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen tarkasti siten, että valtuutetun tehtävät on yksilöity tarpeeksi selvästi, tekee siitä paremman keinon yritystoiminnan suojelemiseksi kuin edunvalvontamääräys. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan mahdollistaa valtuutetun toimiminen osakeyhtiön hyväksi mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tilanteessa, jossa osakkeenomistaja määrättäisiin edunvalvontaan, olisi siis parempi, että hänellä olisi edunvalvontavaltuutus laadittuna, kuin että hänelle määrättäisiin edunvalvoja. Jatkotutkimusehdotuksena voisikin olla edunvalvontavaltuutus ja sen tarkempi hyödyntäminen esimerkiksi yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa.