Yritys X:n freelancertoiminnan kehittäminen
Petersen, Anna (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622638
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää keskisuuren pääkaupunkiseudulla toimivan tuotantotoimiston freelancertoimintaa ja kuinka sitä voisi parantaa. Yrityksellä on listoillaan noin 200 freelanceria, joiden työpanos tapahtumien suunnittelussa, rakennuksessa, vedossa ja purussa on ensisijaisen tärkeää. Heidän työtään ei ole ennen tutkittu, eikä aiheesta löydy valmista sovellettavaa materiaalia. Yritys X halusi tietää, mitä toimenpiteitä sen tulisi tehdä säilyttääkseen asemansa hyvänä työpaikkana ja vielä edistääkseen sitä.
Tutkimuksen teoreettisena perustana käytettiin kirjallisuutta työhyvinvoinnista, esimiestyöstä, työpaikkakiusaamisesta sekä työelämän muutoksista. Tutkimuksessa on sovellettu Päivi Rauramon luomia Työhyvinvoinnin portaita (2009) toimimaan freelancertyöhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Lisäksi tärkeää tietoa on löydetty Työterveyslaitoksen julkaisuista.
Aineistohankintamenetelminä tutkimuksessa on käytetty ensin kyselyä. Kyselyn pohjalta luotiin freelancereiden tapaaminen, jossa kerättiin tietoa aivoriihen sekä havainnoinnin avulla.
Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että freelancertoiminnan suurin kehitystarve on työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointi ei ole huonossa jamassa, mutta sitä on ehdottomasti tutkittava ja edistettävä. Tutkimuksessa on laadittu sekä yksittäisiä konkreettisia toimenpiteitä että yleinen freelancertyöhyvinvoinnin pohja, jota Yritys X voi seurata toteuttaessaan konkreettisia toimenpiteitä.
Toimenpiteitä päästiin kokeilemaan Tapahtuma T:ssä. Kokeilu oli tarpeellinen, ja se antoi potkua eteenpäin toimenpiteiden virallistamiselle. Freelancereiden palautetta toimenpiteistä kuunneltiin ja he olivat positiivisin mielin.
Tutkimuksen perusteella Yritys X tiedostaa ongelmakohdat freelancertoiminnassa. Yritykselle on luotu pohja toiminnan kehittämiselle sekä työkalut uusien toimenpiteiden luomiselle ja täytäntöönpanolle. Yritys X:n on helppo jatkaa tutkimuksen perusteella eteenpäin tavoitteessaan olla entistä parempi työpaikka freelancereille.
Tutkimuksen teoreettisena perustana käytettiin kirjallisuutta työhyvinvoinnista, esimiestyöstä, työpaikkakiusaamisesta sekä työelämän muutoksista. Tutkimuksessa on sovellettu Päivi Rauramon luomia Työhyvinvoinnin portaita (2009) toimimaan freelancertyöhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Lisäksi tärkeää tietoa on löydetty Työterveyslaitoksen julkaisuista.
Aineistohankintamenetelminä tutkimuksessa on käytetty ensin kyselyä. Kyselyn pohjalta luotiin freelancereiden tapaaminen, jossa kerättiin tietoa aivoriihen sekä havainnoinnin avulla.
Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että freelancertoiminnan suurin kehitystarve on työhyvinvoinnissa. Työhyvinvointi ei ole huonossa jamassa, mutta sitä on ehdottomasti tutkittava ja edistettävä. Tutkimuksessa on laadittu sekä yksittäisiä konkreettisia toimenpiteitä että yleinen freelancertyöhyvinvoinnin pohja, jota Yritys X voi seurata toteuttaessaan konkreettisia toimenpiteitä.
Toimenpiteitä päästiin kokeilemaan Tapahtuma T:ssä. Kokeilu oli tarpeellinen, ja se antoi potkua eteenpäin toimenpiteiden virallistamiselle. Freelancereiden palautetta toimenpiteistä kuunneltiin ja he olivat positiivisin mielin.
Tutkimuksen perusteella Yritys X tiedostaa ongelmakohdat freelancertoiminnassa. Yritykselle on luotu pohja toiminnan kehittämiselle sekä työkalut uusien toimenpiteiden luomiselle ja täytäntöönpanolle. Yritys X:n on helppo jatkaa tutkimuksen perusteella eteenpäin tavoitteessaan olla entistä parempi työpaikka freelancereille.