Palkitsemisen johtamisen trendit : Suomalaisen yrityksen näkökulma
Palmgren, Anna (2019)
Palmgren, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622668
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten palkitseminen voi tulevaisuudessa trendien perusteella muuttua ja miten yritykset Suomessa voivat reagoida muutoksiin omassa palkitsemisen johtamisessaan.
Selvitys toteutettiin laadullisena, aineistolähtöisenä tutkimuksena, mikä tarkoittaa, että analysoitavat yksiköt eivät olleet ennalta määrättyjä. Aineistona käytettiin tieteellisissä lehdissä julkaisuja artikkeleita sekä globaaleja trendejä seuraavien laitosten ja yritysten julkaisuja. Selvityksessä edettiin yksittäisistä havainnoista kirjoittajien havaitsemista megatrendeihin perustuvista muutoksista ja niiden vaikutukseen palkitsemiseen etsien yhtäläisyyksiä, ja näin todennäköisiä palkitsemisen trendejä, joiden vaikutus palkitsemiseen voisi pitää merkittävänä.
Trendien perusteella palkitseminen ja siihen vaikuttavat tekijät muuttuvat tulevaisuudessa monella eri tavalla ja koskevat sekä palkitsemisen johtamista että aineellisen ja aineettoman palkitsemisen merkitystä. Tulevaisuuden trendit osoittavat kohti yksilöllistä palkitsemista ja yksilöiden motivaation huomioon ottamista. Vaikka palkitseminen suomalaisessa yrityksessä on hyvin pitkälti sidottuna lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin, osoittavat tulokset merkittävää muutosta varsinkin aineettoman palkitsemisen merkityksessä ihmisten motivoinnissa.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että vaikka ihmiset käyvät edelleen töissä rahallisen palkan takia, muut palkitsemistavat koetaan tulevaisuudessa yhä tärkeimmäksi. Oikeastaan kaikki esille tulleet trendit osoittavat kohti yksilöllisyyttä ja joustavaa ajattelua palkitsemisessa. Myös yhteisöllisyyden merkitys näyttää tulevaisuudessa korostuvan. Työpaikka ei olisi työntekijöille pelkästään ansiolähde, vaan paikka, jossa tuetaan heidän kehitystään, hyvinvointiaan ja jossa jaetaan heille tärkeitä arvoja. Tämä tarkoittaisi myös työnantajan ajattelutavan muutosta. Sen sijaan, että työntekijät nähtäisiin johdettavina kustannuserinä, heitä pidettäisiin tulevaisuudessa resursseina. Työnantajan tehtävä olisi johtaa ja tukea työntekijäitään niin, että he saisivat parhaansa itsestään irti.
Selvitys toteutettiin laadullisena, aineistolähtöisenä tutkimuksena, mikä tarkoittaa, että analysoitavat yksiköt eivät olleet ennalta määrättyjä. Aineistona käytettiin tieteellisissä lehdissä julkaisuja artikkeleita sekä globaaleja trendejä seuraavien laitosten ja yritysten julkaisuja. Selvityksessä edettiin yksittäisistä havainnoista kirjoittajien havaitsemista megatrendeihin perustuvista muutoksista ja niiden vaikutukseen palkitsemiseen etsien yhtäläisyyksiä, ja näin todennäköisiä palkitsemisen trendejä, joiden vaikutus palkitsemiseen voisi pitää merkittävänä.
Trendien perusteella palkitseminen ja siihen vaikuttavat tekijät muuttuvat tulevaisuudessa monella eri tavalla ja koskevat sekä palkitsemisen johtamista että aineellisen ja aineettoman palkitsemisen merkitystä. Tulevaisuuden trendit osoittavat kohti yksilöllistä palkitsemista ja yksilöiden motivaation huomioon ottamista. Vaikka palkitseminen suomalaisessa yrityksessä on hyvin pitkälti sidottuna lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin, osoittavat tulokset merkittävää muutosta varsinkin aineettoman palkitsemisen merkityksessä ihmisten motivoinnissa.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että vaikka ihmiset käyvät edelleen töissä rahallisen palkan takia, muut palkitsemistavat koetaan tulevaisuudessa yhä tärkeimmäksi. Oikeastaan kaikki esille tulleet trendit osoittavat kohti yksilöllisyyttä ja joustavaa ajattelua palkitsemisessa. Myös yhteisöllisyyden merkitys näyttää tulevaisuudessa korostuvan. Työpaikka ei olisi työntekijöille pelkästään ansiolähde, vaan paikka, jossa tuetaan heidän kehitystään, hyvinvointiaan ja jossa jaetaan heille tärkeitä arvoja. Tämä tarkoittaisi myös työnantajan ajattelutavan muutosta. Sen sijaan, että työntekijät nähtäisiin johdettavina kustannuserinä, heitä pidettäisiin tulevaisuudessa resursseina. Työnantajan tehtävä olisi johtaa ja tukea työntekijäitään niin, että he saisivat parhaansa itsestään irti.