Vaikuttavat potilasohjausmenetelmät sydäninfarktin uusiutumisen ehkäisyssä
Ala-Olla, Iiris; Heikkilä, Heidi; Heikkilä, Sonja (2019)
Ala-Olla, Iiris
Heikkilä, Heidi
Heikkilä, Sonja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622676
Tiivistelmä
Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 13 000 sydäninfarktipotilasta. Sydäninfarktille merkittävästi altistava sairaus on sepelvaltimotauti. Jopa vuoden jälkeen sydäninfarktin uusiutumisesta kuolemanriski on kaksinkertainen verrattuna niihin, joilla sydäninfarkti ei uusiutunut. Sydäninfarktin tai akuutin sepelvaltimotaudin sairastaneelle annetaan elintapaohjausta jo sairaalassa. Ohjauksen merkitys korostuu sairaalajaksojen lyhentyessä ja avohoidon lisääntyessä, jolloin hoidon jatkuvuus on tärkeää.
Tämä opinnäytetyö tehtiin sekundaaripreventatiivisesta näkökulmasta. Se keskittyy potilaan terveyden fyysiseen puoleen, tarkoituksena selvittää millaisia vaikuttavia potilasohjausmenetelmiä on sydäninfarktin uusiutumisen ehkäisyssä. Tarkoituksena oli koota nykypäiväistä tietoa yhteen vaikuttavista potilasohjausmenetelmistä.
Tämä opinnäytetyö tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Pyrkimyksenä oli löytää tutkimusten tuloksista tarvittavaa yhtenäisyyttä. Aineistona käytettiin 18 tieteellistä artikkelia tai tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ja läpäisivät asetetut aineistovalinnan kriteerit. Artikkelit ja tutkimukset luokiteltiin ohjaustavan mukaan tulosten läpikäymiseksi.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin enimmäkseen tutkittua tietoa sydäninfarktin uusiutumisen ehkäisyyn liittyen yksilöohjauksesta sekä eri ohjausmenetelmien yhdistämisestä. Tuloksissa on myös puhelinohjausta, ryhmäohjausta ja älyteknologiaa hyödyntävää ohjausta sekä näiden yhdistelmiä. Eniten valitussa aineistossa ohjausta potilaat saivat fyysisessä aktiivisuudessa, tupakoinnin lopettamisessa, ravitsemuksessa sekä lääkehoidossa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että yksilöohjausmenetelmällä saadaan kokonaisvaltaisesti hyviä tuloksia potilaiden fyysisessä terveydessä. Muilla ohjausmenetelmillä saatiin myös positiivia tuloksia, mutta ei yhtä kokonaisvaltaisesti. Tulosten mukaan potilaan sekundaaripreventiivinen hoito tulisi olla jatkuvaa, säännöllistä ja yksilöidä potilaan omien tarpeiden mukaan, jotta potilaan fyysisessä terveydessä saataisiin kliinisesti merkittäviä tuloksia.
Tämä opinnäytetyö tehtiin sekundaaripreventatiivisesta näkökulmasta. Se keskittyy potilaan terveyden fyysiseen puoleen, tarkoituksena selvittää millaisia vaikuttavia potilasohjausmenetelmiä on sydäninfarktin uusiutumisen ehkäisyssä. Tarkoituksena oli koota nykypäiväistä tietoa yhteen vaikuttavista potilasohjausmenetelmistä.
Tämä opinnäytetyö tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Pyrkimyksenä oli löytää tutkimusten tuloksista tarvittavaa yhtenäisyyttä. Aineistona käytettiin 18 tieteellistä artikkelia tai tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ja läpäisivät asetetut aineistovalinnan kriteerit. Artikkelit ja tutkimukset luokiteltiin ohjaustavan mukaan tulosten läpikäymiseksi.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin enimmäkseen tutkittua tietoa sydäninfarktin uusiutumisen ehkäisyyn liittyen yksilöohjauksesta sekä eri ohjausmenetelmien yhdistämisestä. Tuloksissa on myös puhelinohjausta, ryhmäohjausta ja älyteknologiaa hyödyntävää ohjausta sekä näiden yhdistelmiä. Eniten valitussa aineistossa ohjausta potilaat saivat fyysisessä aktiivisuudessa, tupakoinnin lopettamisessa, ravitsemuksessa sekä lääkehoidossa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, että yksilöohjausmenetelmällä saadaan kokonaisvaltaisesti hyviä tuloksia potilaiden fyysisessä terveydessä. Muilla ohjausmenetelmillä saatiin myös positiivia tuloksia, mutta ei yhtä kokonaisvaltaisesti. Tulosten mukaan potilaan sekundaaripreventiivinen hoito tulisi olla jatkuvaa, säännöllistä ja yksilöidä potilaan omien tarpeiden mukaan, jotta potilaan fyysisessä terveydessä saataisiin kliinisesti merkittäviä tuloksia.