Magneettispektroskopia osana aivokasvainten magneettikuvausta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Räihä, Heidi; Strandman, Sanna (2019)
Räihä, Heidi
Strandman, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722946
Tiivistelmä
Magneettikuvantaminen ja sen erikoistekniikat ovat nykyisin keskeisessä asemassa aivokasvaimia tutkittaessa. Röntgenhoitajan ammattitaitoon kuuluu tutkimusten suorittaminen ja tutkimustekniikoiden ymmärtäminen. Magneettikuvantaminen on teknisesti haastava modaliteetti ja magneettikuvantamisen erikoistekniikat, kuten magneettispektroskopia, voidaan kokea vielä haastavampina. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisissa tilanteissa magneettispektroskopian käytöstä on hyötyä ja perehtyä sen tekniseen toteuttamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa röntgenhoitajien tietoutta magneettispektroskopiasta ja sen käytöstä aivokasvainten tutkimisessa, sekä kiinnittää huomiota aivokasvainten magneettispektroskopiatutkimuksen tekniseen toteuttamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettinen viitekehys kerättiin tieteellisistä, pääsääntöisesti magneettispektroskopiaa ja magneettikuvantamista, sekä aivokasvaimia käsittelevistä artikkeleista. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed-, Medline- ja JBI-tietokantoihin. Kaikissa tietokannoissa käytettiin samoja hakusanoja. Haut rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin, joista oli koko teksti saatavilla ja jotka oli julkaistu vuosina 2015-2019. Sisäänotto- ja poissulkukriteereiden kautta aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisimpien tulosten mukaan signaalin keräysalue tulisi asettaa joko aivokasvaimen alueelle, tai vaihtoehtoisesti kattamaan koko tutkittava alue sekä tervettä kudosta. Signaalitietoa yhden vokselin alueelta kerättäessä vältettäviä alueita olivat muun muassa alueet, joilla esiintyi verenvuotoa tai kalkkeumaa, normaalia tai nekroottista aivokudosta, tai aivoselkäydinnestettä. Magneettispektroskopia todettiin hyödylliseksi erityisesti glioomien graduksen arvioinnissa, hoitovasteen ennustamisessa ja seuraamisessa.
Röntgenhoitajat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia jokapäiväisessä työssään, mikäli työskentelevät yksikössä, jossa tehdään aivojen magneettispektroskopiatutkimuksia. Tuloksia on mahdollista käyttää myös apuna yleiskuvan luomisessa aivojen magneettispektroskopiatutkimuksista ja niiden toteuttamisesta. Röntgenhoitajille suunnatun, näyttöön perustuvan perehdytysmateriaalin laatiminen magneettikuvantamisyksikköön olisi tulevaisuudessa tarpeellista, sillä röntgenhoitajille suunnattua tietoa magneettispektroskopiasta on vähän.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettinen viitekehys kerättiin tieteellisistä, pääsääntöisesti magneettispektroskopiaa ja magneettikuvantamista, sekä aivokasvaimia käsittelevistä artikkeleista. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed-, Medline- ja JBI-tietokantoihin. Kaikissa tietokannoissa käytettiin samoja hakusanoja. Haut rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin, joista oli koko teksti saatavilla ja jotka oli julkaistu vuosina 2015-2019. Sisäänotto- ja poissulkukriteereiden kautta aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Keskeisimpien tulosten mukaan signaalin keräysalue tulisi asettaa joko aivokasvaimen alueelle, tai vaihtoehtoisesti kattamaan koko tutkittava alue sekä tervettä kudosta. Signaalitietoa yhden vokselin alueelta kerättäessä vältettäviä alueita olivat muun muassa alueet, joilla esiintyi verenvuotoa tai kalkkeumaa, normaalia tai nekroottista aivokudosta, tai aivoselkäydinnestettä. Magneettispektroskopia todettiin hyödylliseksi erityisesti glioomien graduksen arvioinnissa, hoitovasteen ennustamisessa ja seuraamisessa.
Röntgenhoitajat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia jokapäiväisessä työssään, mikäli työskentelevät yksikössä, jossa tehdään aivojen magneettispektroskopiatutkimuksia. Tuloksia on mahdollista käyttää myös apuna yleiskuvan luomisessa aivojen magneettispektroskopiatutkimuksista ja niiden toteuttamisesta. Röntgenhoitajille suunnatun, näyttöön perustuvan perehdytysmateriaalin laatiminen magneettikuvantamisyksikköön olisi tulevaisuudessa tarpeellista, sillä röntgenhoitajille suunnattua tietoa magneettispektroskopiasta on vähän.