Tuhansin pillein soittaa elämä urkujaan : Kolme koraalisävellystä sekä katsaus romantiikan ajan urkukoraaleihin
Marin, Janina (2019)
Marin, Janina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112722942
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli laajentaa ohjelmistotuntemusta kanttorin työtä varten. Tämä toteutettiin tutustumalla muutamiin romantiikan ajan urkukoraalisäveltäjiin ja heidän sävellystyyleihinsä ja sävellyksiinsä lähdekirjallisuuden ja nuottimateriaalien pohjalta. Lisäksi tätä käytettiin inspiraationa omalle sävellystyölle.
Tietoperustan historiallista taustaa käsiteltiin tekemällä lyhyt katsaus luterilaiseen ja katoliseen kirkkomusiikkiin romantiikan aikana. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin valittuihin säveltäjiin tyylillisesti ja tehtiin kevyttä analyysiä heidän koraalipohjaisesta urkutuotannostaan. Työn taiteellisena osuutena esitellään syntyneet kolme erityyppistä koraalipohjaista sävellystä, jotka soveltuvat käytettäväksi eri kohdissa jumalanpalvelusta. Lisäksi kuvaillaan myös sävellysprosessia ja siihen vaikuttaneita asioita.
Työn synnyttämänä kehitysajatuksena huomattiin, kuinka hyödyllistä on aina perehtyä tarkemmin kullakin hetkellä työn alla olevaan soittokappaleeseen ja sen säveltäjään. Syvemmän tutustumisen seurauksena on mahdollista oppia ymmärtämään soittamaansa musiikkia paremmin sekä kehittyä myös säveltäjänä. Toisena tärkeänä kehityskohteena on säveltämisen jatkaminen, sillä kokemuksen myötä esimerkiksi nuotinnus helpottuu, ja se puolestaan mahdollistaa muun muassa sävellysten muodon ja mitan laajentamisen. Säveltämällä kanttorin on myös mahdollista pitää omaa motivaatiotaan ja ammattitaitoaan yllä sekä tarjota seurakuntalaisille uutta musiikkia kuultavaksi.
Tietoperustan historiallista taustaa käsiteltiin tekemällä lyhyt katsaus luterilaiseen ja katoliseen kirkkomusiikkiin romantiikan aikana. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin valittuihin säveltäjiin tyylillisesti ja tehtiin kevyttä analyysiä heidän koraalipohjaisesta urkutuotannostaan. Työn taiteellisena osuutena esitellään syntyneet kolme erityyppistä koraalipohjaista sävellystä, jotka soveltuvat käytettäväksi eri kohdissa jumalanpalvelusta. Lisäksi kuvaillaan myös sävellysprosessia ja siihen vaikuttaneita asioita.
Työn synnyttämänä kehitysajatuksena huomattiin, kuinka hyödyllistä on aina perehtyä tarkemmin kullakin hetkellä työn alla olevaan soittokappaleeseen ja sen säveltäjään. Syvemmän tutustumisen seurauksena on mahdollista oppia ymmärtämään soittamaansa musiikkia paremmin sekä kehittyä myös säveltäjänä. Toisena tärkeänä kehityskohteena on säveltämisen jatkaminen, sillä kokemuksen myötä esimerkiksi nuotinnus helpottuu, ja se puolestaan mahdollistaa muun muassa sävellysten muodon ja mitan laajentamisen. Säveltämällä kanttorin on myös mahdollista pitää omaa motivaatiotaan ja ammattitaitoaan yllä sekä tarjota seurakuntalaisille uutta musiikkia kuultavaksi.