VAT Compliance -työohje
Rahikainen, Pauli (2019)
Rahikainen, Pauli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112723024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112723024
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työohje toimeksiantajayrityksen sisäiseen käyttöön kansainvälistä VAT Compliance -työtä tekeville asiantuntijoille. VAT Compliance -työ käsittää toimeksiantajan asiakasyritysten ulkomaisten arvonlisäverorekisteröitymisten tarpeen selvittämisen, rekisteröintien suorittamisen, asiakkaiden arvonlisäveroilmoitusten laatimisen, sekä asiakkaiden tarvitseman arvonlisäverokonsultoinnin.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kansainvälistä arvonlisäverotusta, hiljaisen tiedon saattamista näkyvään muotoon, sekä oppivan organisaation ja tuotteistamisajattelun peruskäsitteitä. Lisäksi hyödynnettiin Lean-ajattelun prosessia työohjeen luomisprosessin mallintamiseen. Opinnäytetyön tekijän omat havainnot VAT Compliance -työstä ja kansainvälisestä arvonlisäverotuksesta olivat myös osa työn taustaa. Työohjeen kehittämistyöhön liittyivät myös toimeksiantajan työntekijöiden haastattelut. Näissä haastateltavat kertoivat näkemyksensä hyvän työohjeen ominaisuuksista ja arvioivat, missä määrin käytössä olleet aikaisemmat työohjeet olivat olleet hyödyllisiä.
Työohjeen kehittämisessä hyödynnettiin aikaisemmin käytössä olleita maa- ja asiakaskohtaisia ohjeita. Uuden työohjeen rakenne muodostui kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin kansainvälisen arvonlisäverotuksen periaatteita koulutuksellisesti, toisessa maakohtaista ohjetta ja kolmannessa esiteltiin VAT Compliance -prosessikuvaus. Työnohjeen keskeisiä tavoitteita olivat henkilöstön osaamistason lisääminen ja VAT Compliance -prosessin selkeämpi tuotteistaminen kattavien maaohjeiden avulla.
Työohjeen kehittämisprosessi alkoi huhtikuussa 2019, jolloin määriteltiin ohjeen sisällön keskeiset tavoitteet ja työohjeen pilottiversion valmistumisen aikataulu, joka asetettiin lokakuulle 2019. Pilottiversion maaohjeeseen valittiin maaksi Saksa, koska se on merkittävin kauppakumppani Suomelle. Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös oli työohjeen kahden päätavoitteen yhtäläinen tärkeys. Henkilöstön oppiminen ja palvelun tehokas tuotteistaminen ovat molemmat keskeisiä tavoitteita. Lisäksi työohjeen kehitystyön todettiin olevan jatkuva ja dynaaminen prosessi, joka vaatii säännöllistä seurantaa, päivittämistä ja kehittämistä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kansainvälistä arvonlisäverotusta, hiljaisen tiedon saattamista näkyvään muotoon, sekä oppivan organisaation ja tuotteistamisajattelun peruskäsitteitä. Lisäksi hyödynnettiin Lean-ajattelun prosessia työohjeen luomisprosessin mallintamiseen. Opinnäytetyön tekijän omat havainnot VAT Compliance -työstä ja kansainvälisestä arvonlisäverotuksesta olivat myös osa työn taustaa. Työohjeen kehittämistyöhön liittyivät myös toimeksiantajan työntekijöiden haastattelut. Näissä haastateltavat kertoivat näkemyksensä hyvän työohjeen ominaisuuksista ja arvioivat, missä määrin käytössä olleet aikaisemmat työohjeet olivat olleet hyödyllisiä.
Työohjeen kehittämisessä hyödynnettiin aikaisemmin käytössä olleita maa- ja asiakaskohtaisia ohjeita. Uuden työohjeen rakenne muodostui kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa käsiteltiin kansainvälisen arvonlisäverotuksen periaatteita koulutuksellisesti, toisessa maakohtaista ohjetta ja kolmannessa esiteltiin VAT Compliance -prosessikuvaus. Työnohjeen keskeisiä tavoitteita olivat henkilöstön osaamistason lisääminen ja VAT Compliance -prosessin selkeämpi tuotteistaminen kattavien maaohjeiden avulla.
Työohjeen kehittämisprosessi alkoi huhtikuussa 2019, jolloin määriteltiin ohjeen sisällön keskeiset tavoitteet ja työohjeen pilottiversion valmistumisen aikataulu, joka asetettiin lokakuulle 2019. Pilottiversion maaohjeeseen valittiin maaksi Saksa, koska se on merkittävin kauppakumppani Suomelle. Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös oli työohjeen kahden päätavoitteen yhtäläinen tärkeys. Henkilöstön oppiminen ja palvelun tehokas tuotteistaminen ovat molemmat keskeisiä tavoitteita. Lisäksi työohjeen kehitystyön todettiin olevan jatkuva ja dynaaminen prosessi, joka vaatii säännöllistä seurantaa, päivittämistä ja kehittämistä.