Musiikki varhaiskasvattajan työssä : Tutkimus Vaasassa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien musiikin käytöstä sekä musiikkiosaamisesta
Tirkkonen, Heli (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019113023693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019113023693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää miten vaasalaisissa päiväkodeissa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät musiikkia ja musiikkipedagogiikkaa työssään sekä heidän näkemyksiään musiikkiosaamisen kehittämisestä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan lapsen musiikillisen kehityksen vaiheista. Lisäksi viitekehyksessä esitetään Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset kasvatustavoitteet, ja miten musiikkikasvatus huomioidaan tässä suunnitelmassa. Musiikilliset työtavat ovat keskeinen osa musiikkikasvatuksen toteuttamisessa ja ne tuodaan teoriaosuudessa esille varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Teoreettisessa osassa käsitellään myös musiikkipedagogista toimintaa varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta sekä tuodaan esille musiikin osuutta varhaiskasvattajien eri koulutuksissa.
Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin Vaasassa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 39. Kerätty aineisto on analysoitu Excel taulukko-ohjelmaa käyttäen laskemalla. Tulokset on raportoitu sekä graafisesti että sanallisesti.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että Vaasassa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät musiikkia työssään kohtalaisen monipuolisesti, vaikka osaaminen painottuukin lauluun ja laulamiseen. Varhaiskasvatussuunnitelmassa kirjattujen musiikin pedagogisten osa-alueiden toteuttaminen oli tutkimuksen perusteella osalle opettajista haastavaa, silti opettajat käyttävät työssään useita musiikin osa-alueita. Ainoastaan soittaminen on musiikin osa-alueista se, joka on vähemmistön käytössä jokapäiväisessä varhaiskasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen opettajien omana toiveena oli jatko-, tai lisäkoulutuksen painottuminen lauluun ja laulamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin suositella opettajien osaamisen kehittämistä soittamisen ja musiikin integroimisen osa-alueilla, jotta varhaiskasvatussuunnitelman mukainen musiikkipedagogiikka toteutuisi Vaasalaisissa päiväkodeissa entistä monipuolisemmin. The purpose of this bachelor`s thesis was to find out how early childhood education teachers use music and music pedagogy in their work in the day care centres in Vaasa and their views on developing their musical competences.
The theoretical part of this thesis covers the stages of a child's musical development. The theoretical part presents the educational goals of the Early Childhood Education Plan and how music education is taken into account in this plan. Musical ways of working have a central role in the practical implementation of music education. These working methods are presented in the theoretical part from the perspective of early childhood education. The theoretical part also covers music pedagogical activity from the perspective of an early childhood educator and music education as a part of early childhood education teacher`s degree programme.
The quantitative research data was collected from early childhood education teachers in Vaasa using an electronic questionnaire. The number of responses was 39. The collected data was analysed by using Excel spreadsheet software. The results are reported both graphically and verbally.
The results of the study show that early childhood education teachers in Vaasa use music in their work in a fairly diverse way, even though their competence focuses on songs and singing. According to the study, the implementation of the pedagogical aspects of music documented in the Early Childhood Education Plan was challenging for some teachers, yet teachers use several areas of music in their work. It is only the instrumental music and playing with instruments that is used by a minority of the teachers in their daily work. Early childhood education teachers wished that more further education would be available related to singing and developing the skills. The study showed that music pedagogy according to Early Childhood Education Plan is better implemented in day care centres in Vaasa if teachers develop their skills in playing and integrating music in the daily work.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan lapsen musiikillisen kehityksen vaiheista. Lisäksi viitekehyksessä esitetään Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset kasvatustavoitteet, ja miten musiikkikasvatus huomioidaan tässä suunnitelmassa. Musiikilliset työtavat ovat keskeinen osa musiikkikasvatuksen toteuttamisessa ja ne tuodaan teoriaosuudessa esille varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Teoreettisessa osassa käsitellään myös musiikkipedagogista toimintaa varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta sekä tuodaan esille musiikin osuutta varhaiskasvattajien eri koulutuksissa.
Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin Vaasassa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 39. Kerätty aineisto on analysoitu Excel taulukko-ohjelmaa käyttäen laskemalla. Tulokset on raportoitu sekä graafisesti että sanallisesti.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että Vaasassa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät musiikkia työssään kohtalaisen monipuolisesti, vaikka osaaminen painottuukin lauluun ja laulamiseen. Varhaiskasvatussuunnitelmassa kirjattujen musiikin pedagogisten osa-alueiden toteuttaminen oli tutkimuksen perusteella osalle opettajista haastavaa, silti opettajat käyttävät työssään useita musiikin osa-alueita. Ainoastaan soittaminen on musiikin osa-alueista se, joka on vähemmistön käytössä jokapäiväisessä varhaiskasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen opettajien omana toiveena oli jatko-, tai lisäkoulutuksen painottuminen lauluun ja laulamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin suositella opettajien osaamisen kehittämistä soittamisen ja musiikin integroimisen osa-alueilla, jotta varhaiskasvatussuunnitelman mukainen musiikkipedagogiikka toteutuisi Vaasalaisissa päiväkodeissa entistä monipuolisemmin.
The theoretical part of this thesis covers the stages of a child's musical development. The theoretical part presents the educational goals of the Early Childhood Education Plan and how music education is taken into account in this plan. Musical ways of working have a central role in the practical implementation of music education. These working methods are presented in the theoretical part from the perspective of early childhood education. The theoretical part also covers music pedagogical activity from the perspective of an early childhood educator and music education as a part of early childhood education teacher`s degree programme.
The quantitative research data was collected from early childhood education teachers in Vaasa using an electronic questionnaire. The number of responses was 39. The collected data was analysed by using Excel spreadsheet software. The results are reported both graphically and verbally.
The results of the study show that early childhood education teachers in Vaasa use music in their work in a fairly diverse way, even though their competence focuses on songs and singing. According to the study, the implementation of the pedagogical aspects of music documented in the Early Childhood Education Plan was challenging for some teachers, yet teachers use several areas of music in their work. It is only the instrumental music and playing with instruments that is used by a minority of the teachers in their daily work. Early childhood education teachers wished that more further education would be available related to singing and developing the skills. The study showed that music pedagogy according to Early Childhood Education Plan is better implemented in day care centres in Vaasa if teachers develop their skills in playing and integrating music in the daily work.