Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa osana oman työn kehittämistä
Ryynänen, Jenni (2019)
Ryynänen, Jenni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923513
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet asettaa kasvattajille uusia vastuita ja velvoitteita pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin liittyen. Tästä huolimatta pedagogisen dokumentoinnin hyödyntäminen osana kasvattajan työn kehittämistä jää vähäiseksi. Lisäksi päiväkotien arviointityön käytännöt ovat kirjavia ja systemaattinen oman työn arviointi jää vähäiseksi. Oman toiminnan reflektointiin ja sen kautta työn kehittämiseen ei ole yhtenäisiä työvälineitä.
Opinnäytetyöni liittyy Opetushallituksen rahoittamaan ja Metropolian toteuttamaan Pedagoginen dokumentointi osana oman työn arviointia ja osallisuuden tukemista -hankkeeseen, jossa kehitetään pedagogisen dokumentoinnin hyödyntämistä osana arviointiprosessia varhaiskasvatuksen tiimeissä ja yksiköissä Espoon kaupungin päiväkodeissa ja Pilke -päiväkodeissa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää hankkeeseen osallistuneiden päiväkotien työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä kasvattajan toiminnan dokumentoimisesta, sekä sen mahdollisuuksista, uhkista ja esteistä osana oman työn kehittämistä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö on laadullinen ja se on toteutettu kolmena ryhmähaastatteluna, joihin osallistui yhteensä 20 varhaiskasvatuksen työntekijää. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kasvattajan toimintaa dokumentoimalla voidaan havainnoida sekä kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta että kasvattajien välistä vuorovaikutusta. Näin voidaan tulla tietoiseksi kasvattajan tavasta toimia tietyssä tilanteessa. Tulosten mukaan kasvattajan toiminnan dokumentointi käsitetään pitkälti videointina. Tulosten perusteella pedagogisia dokumentteja ja kasvattajan toiminnan dokumentoimista voidaan hyödyntää työn arvioinnin ja kehittämisen apuna, mikäli kaikki ovat tietoisia siitä, mikä on dokumentoinnin tarkoitus. Lisäksi tulee olla sovittuna yhteiset pelisäännöt dokumentoinnille. Kasvattajana toiminnan dokumentoimista tukee tiimin keskinäinen luottamus. Kasvattajan dokumentoimiseen liittyy myös uhkia ja riskejä. Mikäli dokumentointia käytetään yksilöön kohdistuvana työn arvioimisena tai arvosteluna, se ei ole hyvä menetelmä työn kehittämiseen. Tulosten perusteella hankepäiväkodeissa suhtaudutaan myönteisesti kasvattajan toiminnan dokumentointiin ja heillä on halua kokeilla ja edelleen kehittää menetelmiä kasvattajan toiminnan dokumentoimiseksi yksiköissään.
Opinnäytetyöni liittyy Opetushallituksen rahoittamaan ja Metropolian toteuttamaan Pedagoginen dokumentointi osana oman työn arviointia ja osallisuuden tukemista -hankkeeseen, jossa kehitetään pedagogisen dokumentoinnin hyödyntämistä osana arviointiprosessia varhaiskasvatuksen tiimeissä ja yksiköissä Espoon kaupungin päiväkodeissa ja Pilke -päiväkodeissa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää hankkeeseen osallistuneiden päiväkotien työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä kasvattajan toiminnan dokumentoimisesta, sekä sen mahdollisuuksista, uhkista ja esteistä osana oman työn kehittämistä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö on laadullinen ja se on toteutettu kolmena ryhmähaastatteluna, joihin osallistui yhteensä 20 varhaiskasvatuksen työntekijää. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kasvattajan toimintaa dokumentoimalla voidaan havainnoida sekä kasvattajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta että kasvattajien välistä vuorovaikutusta. Näin voidaan tulla tietoiseksi kasvattajan tavasta toimia tietyssä tilanteessa. Tulosten mukaan kasvattajan toiminnan dokumentointi käsitetään pitkälti videointina. Tulosten perusteella pedagogisia dokumentteja ja kasvattajan toiminnan dokumentoimista voidaan hyödyntää työn arvioinnin ja kehittämisen apuna, mikäli kaikki ovat tietoisia siitä, mikä on dokumentoinnin tarkoitus. Lisäksi tulee olla sovittuna yhteiset pelisäännöt dokumentoinnille. Kasvattajana toiminnan dokumentoimista tukee tiimin keskinäinen luottamus. Kasvattajan dokumentoimiseen liittyy myös uhkia ja riskejä. Mikäli dokumentointia käytetään yksilöön kohdistuvana työn arvioimisena tai arvosteluna, se ei ole hyvä menetelmä työn kehittämiseen. Tulosten perusteella hankepäiväkodeissa suhtaudutaan myönteisesti kasvattajan toiminnan dokumentointiin ja heillä on halua kokeilla ja edelleen kehittää menetelmiä kasvattajan toiminnan dokumentoimiseksi yksiköissään.