Yhteisöllisyyden vahvistaminen lapsiryhmässä musiikkipedagogiikan keinoin
Nummela, Jenni; Kokkola, Marja (2019)
Lataukset:
Nummela, Jenni
Kokkola, Marja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019113023641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019113023641
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen soveltuvaa, lapsiryhmän yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Toiminnallinen osuus sisälsi neljä ohjauskertaa, joilla hyödynnettiin musiikkipedagogiikkaa ja viidennen dimension toimintamallia. Yhteistyökumppanina oli espoolainen kunnallinen päiväkoti.
Keskeisin teoriaosuus tässä opinnäytetyössä koostuu varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä, yhteisöllisyydestä, viisivuotiaan lapsen kehityksestä ja musiikkipedagogiikasta. Musiikkipedagogiikka valikoitui menetelmäksi, koska se sisältää monia piirteitä, joilla yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja vahvistaa. Teoriapohjan lisäksi toiminnallisen osuuden suunnittelun lähtökohtina olivat havainnot lapsiryhmästä. Toimintakerroille osallistui 12 viisivuotiasta lasta, jotka olivat siirtymässä tulevana toimintakautena samaan esiopetusryhmään.
Opinnäytetyön toiminnallista osuutta arvioitiin palautelomakkeen avulla. Palautelomakkeessa arvioitiin yhteisöllisyyden toteutumista kuuden keskeisen yhteisöllisyyttä kuvaavan elementin avulla. Näitä olivat lasten toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus, ilmapiiri, ryhmän jäsenyys, ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot. Palautteessa arvioitiin myös kasvattajan roolia yhteisöllisyyden rakentajana. Lasten arviointi toteutettiin heidän ikätasolleen sopivan menetelmän avulla. Lisäksi arviointiin sisältyi itsereflektiota.
Arvioinnin perusteella opinnäytetyölle asetetut tavoitteet toteutuivat. Musiikkipedagogiikka osoittautui hyväksi menetelmäksi yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan. Toiminta oli lapsia osallistavaa ja se sisälsi paljon iloa ja huumoria. Toimintakerroilla oli havaittavissa merkkejä lasten jäsenyyden lujittumisesta. Toimintakerroilla harjoiteltiin myös vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Viidennen dimension mallin tarjoama mielikuvitusviitekehys auttoi lapsia sitoutumaan toimintaan. Neljän toimintakerran perusteella on kuitenkin vaikea arvioida, vahvistuiko tämän ryhmän yhteisöllisyys merkittävästi.
Keskeisin teoriaosuus tässä opinnäytetyössä koostuu varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä, yhteisöllisyydestä, viisivuotiaan lapsen kehityksestä ja musiikkipedagogiikasta. Musiikkipedagogiikka valikoitui menetelmäksi, koska se sisältää monia piirteitä, joilla yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja vahvistaa. Teoriapohjan lisäksi toiminnallisen osuuden suunnittelun lähtökohtina olivat havainnot lapsiryhmästä. Toimintakerroille osallistui 12 viisivuotiasta lasta, jotka olivat siirtymässä tulevana toimintakautena samaan esiopetusryhmään.
Opinnäytetyön toiminnallista osuutta arvioitiin palautelomakkeen avulla. Palautelomakkeessa arvioitiin yhteisöllisyyden toteutumista kuuden keskeisen yhteisöllisyyttä kuvaavan elementin avulla. Näitä olivat lasten toimintaan sitoutuneisuus, osallisuus, ilmapiiri, ryhmän jäsenyys, ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot. Palautteessa arvioitiin myös kasvattajan roolia yhteisöllisyyden rakentajana. Lasten arviointi toteutettiin heidän ikätasolleen sopivan menetelmän avulla. Lisäksi arviointiin sisältyi itsereflektiota.
Arvioinnin perusteella opinnäytetyölle asetetut tavoitteet toteutuivat. Musiikkipedagogiikka osoittautui hyväksi menetelmäksi yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan. Toiminta oli lapsia osallistavaa ja se sisälsi paljon iloa ja huumoria. Toimintakerroilla oli havaittavissa merkkejä lasten jäsenyyden lujittumisesta. Toimintakerroilla harjoiteltiin myös vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Viidennen dimension mallin tarjoama mielikuvitusviitekehys auttoi lapsia sitoutumaan toimintaan. Neljän toimintakerran perusteella on kuitenkin vaikea arvioida, vahvistuiko tämän ryhmän yhteisöllisyys merkittävästi.