Ilmiön luominen sosiaalisessa mediassa
Hietala, Laura (2019)
Hietala, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120123719
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ilmiö luodaan sosiaalisessa mediassa ja kuinka sitä voidaan hyödyntää osana yrityksen markkinointiviestintää. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään, kuinka toimitaan sosiaalisen median julkaisun saadessa aikaan negatiivista näkyvyyttä yritykselle ja brändille. Monet yritykset pyrkivät luomaan sosiaalisen median ilmiöitä, mutta harva tietää, kuinka se käytännössä tapahtuu. Tässä työssä pureudutaan ilmiön luomisen eri vaiheisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kahdesta kokonaisuudesta, joita olivat digitaalinen julkisuus ja ilmiöt. Digitaalista julkisuutta käsiteltiin sosiaalisen median, verkkovallan ja kriisiviestinnän ja -hallinnan kautta, kun taas ilmiön luomisen tarkastelussa hyödynnettiin leimahduspistettä, ilmiön kaavaa ja innovaation diffuusioteoriaa. Viitekehyksessä hyödynnettiin alan kirjallisuutta, aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja asiantuntijahaastatteluita.
Työn aineistonhankinta toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluna. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaa eri yrityksistä ja järjestöstä. Teemahaastattelun tarkoituksena oli ymmärtää syvemmin tarkasteltavaa aihetta. Haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia ilmiöiden luomisesta sosiaalisessa mediassa, markkinointiviestinnästä ja kriisiviestinnästä, joka toi työhön arvokkaita näkökulmia.
Opinnäytetyön teemahaastatteluista nousseiden tulosten pohjalta koostettiin yhteenvetona viisi taulukkoa, jotka rakentuivat haastattelukysymysten ja -vastausten pohjalta. Teemahaastattelun osa-alueet käsittelivät ilmiön määritelmää, ilmiöiden luomista, ilmiöiden hyödyntämistä osana markkinointiviestintää, brändin ja ilmiön eroja sekä sosiaalisen median kriisin toimenpiteitä.
Johtopäätöksissä todettiin, että ilmiöiden tietoinen luominen sosiaalisessa mediassa on mahdollista, mutta vaatii strategian ja oikeat ihmiset ympärille. Lisäksi todettiin, että negatiivisen ilmiön ja viestinnällisen kriisin sattuessa on tärkeää toimia kuten missä tahansa muussa viestinnällisessä kriisissä ja viestiä suunnitelmallisesti ja avoimesti, mutta ripeästi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kahdesta kokonaisuudesta, joita olivat digitaalinen julkisuus ja ilmiöt. Digitaalista julkisuutta käsiteltiin sosiaalisen median, verkkovallan ja kriisiviestinnän ja -hallinnan kautta, kun taas ilmiön luomisen tarkastelussa hyödynnettiin leimahduspistettä, ilmiön kaavaa ja innovaation diffuusioteoriaa. Viitekehyksessä hyödynnettiin alan kirjallisuutta, aihetta käsitteleviä tutkimuksia ja asiantuntijahaastatteluita.
Työn aineistonhankinta toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastatteluna. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahdeksaa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaa eri yrityksistä ja järjestöstä. Teemahaastattelun tarkoituksena oli ymmärtää syvemmin tarkasteltavaa aihetta. Haastateltavilla oli erilaisia kokemuksia ilmiöiden luomisesta sosiaalisessa mediassa, markkinointiviestinnästä ja kriisiviestinnästä, joka toi työhön arvokkaita näkökulmia.
Opinnäytetyön teemahaastatteluista nousseiden tulosten pohjalta koostettiin yhteenvetona viisi taulukkoa, jotka rakentuivat haastattelukysymysten ja -vastausten pohjalta. Teemahaastattelun osa-alueet käsittelivät ilmiön määritelmää, ilmiöiden luomista, ilmiöiden hyödyntämistä osana markkinointiviestintää, brändin ja ilmiön eroja sekä sosiaalisen median kriisin toimenpiteitä.
Johtopäätöksissä todettiin, että ilmiöiden tietoinen luominen sosiaalisessa mediassa on mahdollista, mutta vaatii strategian ja oikeat ihmiset ympärille. Lisäksi todettiin, että negatiivisen ilmiön ja viestinnällisen kriisin sattuessa on tärkeää toimia kuten missä tahansa muussa viestinnällisessä kriisissä ja viestiä suunnitelmallisesti ja avoimesti, mutta ripeästi.