Isien ajatuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa ja osallisuuden lisäämisestä tieto- ja viestintätekniikan avulla.

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää espoolaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten isien ajatuksia omasta osallisuudestaan. Tavoitteena oli tuoda isien omia ajatuksia osallisuuden kokemuksista sekä osallisuuden lisäämisen mahdollisuuksista tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Opinnäytetyön tarkoitus pohjautuu vuonna 2018 voimaan tulleeseen varhaiskasvatuslakiin, jossa huoltajan osallisuuden mahdollistaminen on normitettu. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää huoltajan osallisuuden mahdollistavien rakenteiden kehittämisessä varhaiskasvatusyksiköissä.

Opinnäytetyön teoreettisina viitekehyksinä toimi osallisuus sekä postmoderni isyys. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, lomakehaastattelua käyttäen. Kohderyhmänä oli Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten isät ja miespuoliset huoltajat. Kohderyhmän valinta perustui ajatukselle nyky-isistä, jotka aktiivisemmin sitoutuvat lapsiinsa ja perheisiinsä. Lomakehaastattelu toteutettiin sähköisellä kyselyllä. Tulokset analysoitiin teoriasidonnaisella sisällön analyysimenetelmällä.

Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että isät kokivat osallisuutensa yleisesti vahvaksi. Osallisuuden elementeistä vahvimmin nousivat esiin tiedonsaanti ja vuorovaikutus sekä yhteisöllisyyden kokemukset. Tietoa on yleisesti paljon saatavilla, mutta yhtenäinen väline viestintään puuttuu varhaiskasvatuksesta kokonaan. Ammattilaisten ystävällinen ja myönteinen tapa olla vuorovaikutuksessa vaikutti edistävästi isien osallisuuteen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuutta voitaisiin edistää digitaalisin välinein, mutta digitaalisia välineitä osallisuuden mahdollistajana ei tunnistettu. Nyky-isien digitaaliset valmiudet ovat hyvällä tasolla. Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että isät kokivat yhteisöllisyyden toisten vanhempien kanssa lisäävän osallisuuttaan. Vanhempien yhteisöllisyys voi toteutua niin fyysisen kuin digitaalisenkin osallistumisen kautta. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, minkälaisia rakenteita varhaiskasvatuksessa on huoltajien kohtaamiseen ja osallisuuden toteutumisen edistämiseksi ja miten rakenteita voitaisiin kehittää.