Menetelmän kehitys ja validointi furaaniyhdisteiden kvantitointiin
Kurki, Harri (2019)
Kurki, Harri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224058
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö suoritettiin Eviralle tarkoituksena modernisoida furaaniyhdisteiden tutkimus nykyaikaiselle tasolle sekä nopeuttaa useiden peräkkäisten analyysien suoritusta. Furaaniyhdisteet sisältävät tässä yhteydessä furaanin itsensä lisäksi kaksi monometyylifuraania sekä kaksi dimetyylifuraania. Menetelmä on staattisen headspace-kaasukromatografiamassaspektrometrian sovellus, näytteenkäsittelyn yksinkertaisuuden ja nopeuden vuoksi sekä itse analyysien korkean automaatioasteen takia. Työn puitteissa modulaarista laitteistoa muokattiin ja sen soveltuvuutta sekä tarvittavia ajoasetuksia testattiin ja säädettiin. Lisäksi työn validointiin tarvittavaa aineistoa hankittiin mm. saantokokeilla.
Furaaniyhdisteiden tutkimus on herättänyt mielenkiintoa sitä myöten, kun sen pitoisuuksia eri ruokavalmisteissa on mitattu ja sen terveydelle haitallisia vaikutuksia on tutkittu. Furaaniyhdisteitä voi syntyä käytännössä kaikessa ruoka-aineiden kuumentamisessa, ja siksikin furaaniyhdisteille altistumista on syytä kartoittaa kansanterveydellisin perustein. Tämän työn keskeiseksi tutkittavaksi matriisiksi valikoituivat sekä valmistettu suodatinkahvi että kahvijauhe itsessään. Aiempien tutkimusten mukaan kahvi aiheuttaa tilastollisesti jopa kaksinkertaisen furaaniyhdisteiden päivittäisen saannin kahvinjuojien osalta. Menetelmää on kuitenkin kehitetty laajalle mittausalueelle, sillä sitä on tarkoitus käyttää muidenkin ruoka-aineiden analysointiin.
Menetelmän kehityksen katsotaan onnistuneen ja validointiin tarvittava aineisto saatiin kerättyä. Kahvijauheen pitoisuuden oikeellisuutta tutkittiin mm. vertaamalla mitattua furaanin pitoisuutta Fapasin ulkoiseen varmennettuun vertailumateriaaliin ja tulokseksi saatiin 100,84 %. Lisäksi määriteltiin menetelmän spesifisyys olevan Euroopan komission ohjeistuksen mukainen. Toistettavuus, uusittavuus, havaitsemis- ja määritysrajat sekä mittausalue ja lineaarisuus puolestaan määriteltiin Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Kaikilla osa-alueilla saatiin tyydyttäviä tuloksia.
Edellä mainittujen asioiden lisäksi analysoitiin kaupallisen valmistajan kolmen eri paahtoasteen kahveja ja verrattiin siten paahtoasteen merkitystä furaaniyhdisteiden määrään. Paahtoasteella näyttää työn tuloksien perusteella olevan merkittävää positiivista korrelaatiota jokaisen mitatun furaaniyhdisteen pitoisuuden kanssa.
Furaaniyhdisteiden tutkimus on herättänyt mielenkiintoa sitä myöten, kun sen pitoisuuksia eri ruokavalmisteissa on mitattu ja sen terveydelle haitallisia vaikutuksia on tutkittu. Furaaniyhdisteitä voi syntyä käytännössä kaikessa ruoka-aineiden kuumentamisessa, ja siksikin furaaniyhdisteille altistumista on syytä kartoittaa kansanterveydellisin perustein. Tämän työn keskeiseksi tutkittavaksi matriisiksi valikoituivat sekä valmistettu suodatinkahvi että kahvijauhe itsessään. Aiempien tutkimusten mukaan kahvi aiheuttaa tilastollisesti jopa kaksinkertaisen furaaniyhdisteiden päivittäisen saannin kahvinjuojien osalta. Menetelmää on kuitenkin kehitetty laajalle mittausalueelle, sillä sitä on tarkoitus käyttää muidenkin ruoka-aineiden analysointiin.
Menetelmän kehityksen katsotaan onnistuneen ja validointiin tarvittava aineisto saatiin kerättyä. Kahvijauheen pitoisuuden oikeellisuutta tutkittiin mm. vertaamalla mitattua furaanin pitoisuutta Fapasin ulkoiseen varmennettuun vertailumateriaaliin ja tulokseksi saatiin 100,84 %. Lisäksi määriteltiin menetelmän spesifisyys olevan Euroopan komission ohjeistuksen mukainen. Toistettavuus, uusittavuus, havaitsemis- ja määritysrajat sekä mittausalue ja lineaarisuus puolestaan määriteltiin Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Kaikilla osa-alueilla saatiin tyydyttäviä tuloksia.
Edellä mainittujen asioiden lisäksi analysoitiin kaupallisen valmistajan kolmen eri paahtoasteen kahveja ja verrattiin siten paahtoasteen merkitystä furaaniyhdisteiden määrään. Paahtoasteella näyttää työn tuloksien perusteella olevan merkittävää positiivista korrelaatiota jokaisen mitatun furaaniyhdisteen pitoisuuden kanssa.
