Eletty keho : kehollisuuden teoria ja ihmiskuva toimintaterapeuttisessa työskentelyssä
Hakanen, Suvi (2019)
Hakanen, Suvi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324260
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä teemoja kehollisuuden teoria sisältää sekä miten kehollisuuden näkökulmaa voisi hyödyntää toimintaterapeuttisessa työskentelyssä. Opinnäytetyön tavoite on avata kehollisuuden teorian hyödyntämisen mahdollisuuksia terapiatyöskentelyssä tarkasteltuna Maurice Merleau-Pontyn kehollisuuden filosofian sekä Gary Kielhofnerin Inhimillisen toiminnan mallin kautta. Välillinen tavoite on lisätä toimintaterapian ammattilaisten tietoisuutta kehollisuuden näkökulmasta ja ihmiskuvan vaikutuksesta ihmisen tarkasteluun.
Opinnäytetyön hyödynsaajana toimii koko toimintaterapian kenttä, sillä se on suunnattu kaikille kehollisuudesta kiinnostuneille alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Kehollisuuden teoriaa tutkitaan lääketieteen ja filosofian näkökulmasta hyödyntämällä kirjallisuutta sekä verkosta löytyviä lähteitä. Teoriapohjan tueksi suoritetaan teemahaastattelut, joista saadaan subjektiivista tietoa kehollisuuden hyödyntämisestä terapiatyössä toimintaterapian ammattilaisen sekä asiakkaan näkökulmasta. Kehollisuuden teorian hyödyllisyyden perusteluksi esitellään myös kehollisuuden konseptin olemassa olon todistavia tutkimuksia.
Kehollisuuden teoriasta nostettiin terapian kannalta keskeisiksi teemoiksi: perspektiivi, oman kehon asiantuntijuus, eletty toimintakyky, vihamielinen tai tottelematon keho ja epäkehollistuminen, kehonkuva ja kehon kautta rakentuva identiteetti, toiminnallinen oppiminen sekä toiminnan automatisoituminen. Edellä mainittujen teemojen kautta avattiin sitä, miten terapiasuhde ja -prosessi näyttäytyvät kehollisuuden teorian kautta tarkasteltuna.
Haastatteluista saadusta aineistosta kävi ilmi että kehollisuuden teemat toteutuvat käytännössä sekä asiakkaan arjessa että toimintaterapeutin työnkuvassa. Sekä asiakas, että toimintaterapeutti tunnistivat kehollisuuden näkökulman hyödyntämisen mahdollisuudet asiakassuhteen vahvistamisessa ja terapeuttisessa työskentelyssä. Kehollisuuden olemassaololle ja hyödyntämiselle löydettiin sekä tieteellisiä että empiirisiä perusteita lääketieteestä, toimintaterapian teoriasta sekä haastatteluista.
Opinnäytetyö on ensimmäisiä filosofiaan ja ihmiskuvaan keskittyneitä toimintaterapian koulutusohjelmasta valmistuneita opinnäytteitä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan uusia opinnäytteitä, jotka pureutuvat kehollisuuden näkökulmaan tarkemmin, konkreettisemmin ja toimintaterapiakentällä helpommin lähestyttävistä näkökulmista.
Opinnäytetyön hyödynsaajana toimii koko toimintaterapian kenttä, sillä se on suunnattu kaikille kehollisuudesta kiinnostuneille alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Kehollisuuden teoriaa tutkitaan lääketieteen ja filosofian näkökulmasta hyödyntämällä kirjallisuutta sekä verkosta löytyviä lähteitä. Teoriapohjan tueksi suoritetaan teemahaastattelut, joista saadaan subjektiivista tietoa kehollisuuden hyödyntämisestä terapiatyössä toimintaterapian ammattilaisen sekä asiakkaan näkökulmasta. Kehollisuuden teorian hyödyllisyyden perusteluksi esitellään myös kehollisuuden konseptin olemassa olon todistavia tutkimuksia.
Kehollisuuden teoriasta nostettiin terapian kannalta keskeisiksi teemoiksi: perspektiivi, oman kehon asiantuntijuus, eletty toimintakyky, vihamielinen tai tottelematon keho ja epäkehollistuminen, kehonkuva ja kehon kautta rakentuva identiteetti, toiminnallinen oppiminen sekä toiminnan automatisoituminen. Edellä mainittujen teemojen kautta avattiin sitä, miten terapiasuhde ja -prosessi näyttäytyvät kehollisuuden teorian kautta tarkasteltuna.
Haastatteluista saadusta aineistosta kävi ilmi että kehollisuuden teemat toteutuvat käytännössä sekä asiakkaan arjessa että toimintaterapeutin työnkuvassa. Sekä asiakas, että toimintaterapeutti tunnistivat kehollisuuden näkökulman hyödyntämisen mahdollisuudet asiakassuhteen vahvistamisessa ja terapeuttisessa työskentelyssä. Kehollisuuden olemassaololle ja hyödyntämiselle löydettiin sekä tieteellisiä että empiirisiä perusteita lääketieteestä, toimintaterapian teoriasta sekä haastatteluista.
Opinnäytetyö on ensimmäisiä filosofiaan ja ihmiskuvaan keskittyneitä toimintaterapian koulutusohjelmasta valmistuneita opinnäytteitä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan uusia opinnäytteitä, jotka pureutuvat kehollisuuden näkökulmaan tarkemmin, konkreettisemmin ja toimintaterapiakentällä helpommin lähestyttävistä näkökulmista.