Nopea tiedonsiirto puhelimitse taskukorttia apuna käyttäen ISBAR -menetelmää hyödyntäen
Ervasti, Maarit; Hackzell, Tarja (2019)
Ervasti, Maarit
Hackzell, Tarja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324418
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin valikoitujen hoitoyksiköiden hoitohenkilökunnan kanssa. Hoitoyksiköitä olivat Hiirosenkoti C4, Oulun kaupunginsairaalan osastot A3, H2 ja G4, Itä-Tuiran-Puolivälinkankaan kotihoidon tiimit (Itä-Tuira tiimit 1 ja 2, Välivainion tiimi, sekä Puolivälinkankaan tiimi) sekä Herttakoti.
Kehittämistyömme tarkoituksena on kuvailla ja selvittää Oulun kaupungin hoitoyksiköiden asiakassiirtymien välisen nopean tiedonannon keskeisimmät tarpeet, jotka tapahtuvat puhelimen välityksellä sekä kehittää Oulun kaupungin tarpeita vastaava taskukortti ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen, yhteisen toimintatapamallin luominen ja tiedonsiirron nopeuttaminen kehittämämme taskukortin avulla Oulun kaupungin hoitoyksiköiden välillä.
Kehittämistyömme perustuu aikaisempaan teoriaan (ISBAR-menetelmä, potilas- ja työturvallisuus, tiedonsiirtoja raportointi), kahteen Webropol-kyselyyn ja Oulun kaupungin valikoitujen työyksiköiden hoitohenkilöstön kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kehittämistyömme on toteutettu neljässä eri vaiheessa. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin pääasiassa määrällistä ja osittain laadullista menetelmää. Aineisto kerättiin kahdella kehittämällämme Webropol-kyselyn avulla. Määrällistä aineistoa on kuvailtu prosentein ja frekvenssiluvuin. Laadullista aineistoa on kuvailtu sisällön kuvauksen keinoin aineiston jäädessä vähäiseksi.
Kehittämistyömme tuloksena kehitimme lopullisen taskukortin. Taskukorttiin valikoitui lähes kaikki ISBAR-menetelmän kohdat, mutta visuaalisesti teimme siitä eri näköisen. Valmiin taskukortin voi Oulun kaupunki ottaa tarvittaessa käyttöönsä hoitoyksiköihin.
Kehittämisehdotuksena esitämme, että voisi tutkia, kuinka taskukortti tulisi hyödyttämään myös muiden palveluntarjoajien tarpeita kunnallisella ja yksityisellä puolella. Esitämme myös, että taskukortin käyttökokemuksia voisi vuosien päästä tutkia uudelleen.
Kehittämistyömme tarkoituksena on kuvailla ja selvittää Oulun kaupungin hoitoyksiköiden asiakassiirtymien välisen nopean tiedonannon keskeisimmät tarpeet, jotka tapahtuvat puhelimen välityksellä sekä kehittää Oulun kaupungin tarpeita vastaava taskukortti ISBAR-menetelmää hyödyntäen. Tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen, yhteisen toimintatapamallin luominen ja tiedonsiirron nopeuttaminen kehittämämme taskukortin avulla Oulun kaupungin hoitoyksiköiden välillä.
Kehittämistyömme perustuu aikaisempaan teoriaan (ISBAR-menetelmä, potilas- ja työturvallisuus, tiedonsiirtoja raportointi), kahteen Webropol-kyselyyn ja Oulun kaupungin valikoitujen työyksiköiden hoitohenkilöstön kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kehittämistyömme on toteutettu neljässä eri vaiheessa. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin pääasiassa määrällistä ja osittain laadullista menetelmää. Aineisto kerättiin kahdella kehittämällämme Webropol-kyselyn avulla. Määrällistä aineistoa on kuvailtu prosentein ja frekvenssiluvuin. Laadullista aineistoa on kuvailtu sisällön kuvauksen keinoin aineiston jäädessä vähäiseksi.
Kehittämistyömme tuloksena kehitimme lopullisen taskukortin. Taskukorttiin valikoitui lähes kaikki ISBAR-menetelmän kohdat, mutta visuaalisesti teimme siitä eri näköisen. Valmiin taskukortin voi Oulun kaupunki ottaa tarvittaessa käyttöönsä hoitoyksiköihin.
Kehittämisehdotuksena esitämme, että voisi tutkia, kuinka taskukortti tulisi hyödyttämään myös muiden palveluntarjoajien tarpeita kunnallisella ja yksityisellä puolella. Esitämme myös, että taskukortin käyttökokemuksia voisi vuosien päästä tutkia uudelleen.