Kerrostalon esteettömyyskorjaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli esteettömyyskorjaus. Työssä tavoitteena oli perehtyä esteettömyyttä koskeviin asetuksiin ja määräyksiin ja selvittää yleisiä virheitä, joita työmaalle toimitetut suunnitelmat voivat sisältää. Tavoitteena oli myös selvittää tapoja havaita ja ratkaista suunnitelmien virheitä.

Opinnäytetyötä varten selvitettiin ensin esteettömyyteen liittyvät asetukset ja ohjeet, joiden mukaan esimerkkikohteen työt tulisi toteuttaa. Työssä käytettiin esimerkkikohdetta, johon tehtiin esteettömyyskorjaus. Kohde sisälsi kaksi asuinkerrostaloa, joista toisessa oli kolme porrashuonetta ja toisessa neljä. Kaikkiin seitsemään porrashuoneeseen tehtiin sama korjaus. Kohde toteutettiin suunnitelmien ja erillisten katselmuksien avulla. Esteettömyyttä parantavat työt kohteessa aloitettiin metallisten ulko-ovien vaihtamisella, jonka jälkeen vaihdettiin huoneisto-ovet esteettömyyden parantamiseksi. Huoneisto-ovien vaihtojen yhteydessä parannettiin esteettömyyttä myös tuulikaapissa, porrashuoneen valaistuksessa, suurentamalla sisäänkäyntitasoja ja lisäämällä luiskat sinne.

Tulokseksi saatiin, että suunnitelmien yleisimmät virheet tässä kohteessa olivat yksilöllisen suunnittelun puutteet, suunnitelmien kirjoitusvirheet, suunnitelmien päivittämisten ja niiden revisioiden merkitsemisen puutteet sekä se, etteivät suunnitelmat vastanneet todellista tilannetta kohteessa.

Suunnitelmat tulee aina tarkistaa huolella ja todentaa konkreettisesti kohteessa todellisuutta vastaaviksi. Päivittämisen, revisiomerkintäpuutteiden ja kirjoitusvirheiden havaitseminen on työmaalla haastavaa ja epävarmoissa kohdissa ne tulee aina varmistaa suunnittelijalta. ”Mitat tarkistettava kohteessa” on hyvin yleinen suunnittelijoiden käyttämä lause, jolla vastuu siirretään osittain urakoitsijalle. Korjausrakentamiskohteessa tulee usein vastaan jotain odottamatonta, jota suunnitelmissa ei ole otettu huomioon.