PEREHDYTTÄMINEN: Työn aloitusta tukeva perehdyttäminen Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n työntekijöille
Turtia, Tiina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524736
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n työntekijöiden näkemystä perehdyttämisestä, perehdytysmateriaalista sekä perehdyttämisen kehittämisestä. Perehdytykseen liittyvä kehittämistarve tuli työpaikalta työyhteisölähtöisesti. Perehdytyksen kehittämisen toivottiin vaikuttavan myönteisesti uusien työntekijöiden kokemuksiin työn aloittamista kohtaan. Lisäksi perehdytysprosessin ja -materiaalin selkeys edistäisi työntekijöiden samanarvoista kohtelua töihin tullessa sekä helpottaisi perehdyttäjän tarkoituksenmukaista perehdyttämistoimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastateltavilta kysyttiin kokemuksia perehdyttämiskäytännöistä Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä. Tietoa kerättiin yhtiöön viimeisimpinä tulleilta työntekijöiltä. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastateltavat olivat saaneet perehdytystä vaihtelevasti. Nykyinen perehdytysmateriaali koettiin hyväksi, mutta sitä ei ollut käytetty johdonmukaisesti. Haastateltavien mukaan perehdytettävän on hyvä tiedostaa omat vahvuutensa. Perehdytykseen toivottiin yksilöllisyyttä, mikä perehdyttäjän tulisi huomioida. Vastuu perehdyttämisestä on esimiehellä, mutta hän voi antaa perehdyttämistehtävän myös kokeneelle työntekijälle. Perehdyttäjän tulisi varata useita yhteisiä perehdytysaikoja perehdytettävän kanssa, jotta perehdytys toteutuu systemaattisesti eikä perehdytettävä tunne jäävänsä yksin.
Sähköisen perehdytysmateriaalin on tarkoitus palvella koko Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n työyhteisöä. Se tukee sekä uutta työntekijää että perehdyttäjää, mutta vaikuttaa myönteisesti myös muiden työntekijöiden työhön, kun uudet työntekijät on perehdytetty työtehtäviinsä järjestelmällisesti. Jatkotutkimusaiheena olisi mahdollista työstää perehdytysmateriaalin sisältöä sekä seurata työhön tulevan työntekijän perehdytyksen toteutumista.
Asiasanat Perehdyttäminen, perehdytys, initiation
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastateltavilta kysyttiin kokemuksia perehdyttämiskäytännöistä Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä. Tietoa kerättiin yhtiöön viimeisimpinä tulleilta työntekijöiltä. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastateltavat olivat saaneet perehdytystä vaihtelevasti. Nykyinen perehdytysmateriaali koettiin hyväksi, mutta sitä ei ollut käytetty johdonmukaisesti. Haastateltavien mukaan perehdytettävän on hyvä tiedostaa omat vahvuutensa. Perehdytykseen toivottiin yksilöllisyyttä, mikä perehdyttäjän tulisi huomioida. Vastuu perehdyttämisestä on esimiehellä, mutta hän voi antaa perehdyttämistehtävän myös kokeneelle työntekijälle. Perehdyttäjän tulisi varata useita yhteisiä perehdytysaikoja perehdytettävän kanssa, jotta perehdytys toteutuu systemaattisesti eikä perehdytettävä tunne jäävänsä yksin.
Sähköisen perehdytysmateriaalin on tarkoitus palvella koko Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n työyhteisöä. Se tukee sekä uutta työntekijää että perehdyttäjää, mutta vaikuttaa myönteisesti myös muiden työntekijöiden työhön, kun uudet työntekijät on perehdytetty työtehtäviinsä järjestelmällisesti. Jatkotutkimusaiheena olisi mahdollista työstää perehdytysmateriaalin sisältöä sekä seurata työhön tulevan työntekijän perehdytyksen toteutumista.
Asiasanat Perehdyttäminen, perehdytys, initiation