Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Biomassan kaasutuskoelaitoksen käyttöönotto ja ensimmäiset koeajot

Konttinen, Tommi (2019)

 
Avaa tiedosto
Opinnaytetyo OAMK energiatekniikka 2019 (3.638Mt)
Lataukset: 


Konttinen, Tommi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525038
Tiivistelmä
1920-luvulla puukaasutekniikan ohessa keksittiin kaasun synteesimenetelmät polttonesteiksi. Fischer–Tropsch-menetelmän jatkokehitys on ollut vaisua halpojen fossiilisten polttoaineiden vuoksi. Fossiilisia polttoainevarantoja ei ole loputtomasti tarjolla. Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat pääosan hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen ilmiöt kuten happosateet, savu- ja pölyhaitat, ilmaston lämpeneminen, ilmansaasteet jne. ovat pakottaneet niin olemassa olevien kuin myös uusien konversiotekniikoiden kehittämiseen. Tekniikkaa on kehitetty niin pakokaasujen puhdistamisessa kuin myös polttoainevalikoiman laajentamisessa. Nyt valikoimaan on otettu uusiutuvia ja ympäristölle neutraaleja energialähteitä, kuten biomassaa. Käyttöönotettu biomassan kaasutuskoelaitos on tyypiltään vastavirtainen kiinteäkerroskaasutin (SXB). Vastavirtakaasuttimen etuja ovat yksinkertainen rakenne, korkea hyötysuhde, laaja raaka-ainevalikoima sekä skaalautuvuus. Vastavirtakaasuttimen raaka-aine voi sisältää tuhkaa jopa 25 % ja kosteutta jopa 60 % sekä operoinnin kokoluokkaan on vain vähän rajoituksia. Vastavirtakaasuttimen haasteena on, että pyrolyysituotteiden sekoittuminen tuotekaasuun aiheuttaa korkeaa tervapitoisuutta. Lisäksi prosessin luotettava toiminta vaatii mm. liikkuvia arinarakenteita. SXB-koelaitos vastaa haasteisiin hyvin tervoja hyödyntävillä laitteistoillaan, kuten mm. kaasuttimen sekundäärivaiheella ja reformeriratkaisuilla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli raportoida tutkimuskeskuksen biomassan kaasutuskoelaitoksen käyttöönotto ja sen ensimmäiset koeajot. Koeajon tavoitteita olivat koelaitoksen suoriutuminen ylösajo-, normaaliajo- sekä alasajotoiminnoissa, alustava toiminnan tarkkailu SXB-kaasuttimelle ja erityisesti sen sekundäärivyöhykkeelle sekä loppuosan laitteiden kuten suodattimen ja reformerin käyttöönotto. Lisäksi tavoitteena oli tuotekaasun koostumuksen mittaaminen (Micro-GC ja terva). Käyttöönotosta raportoitiin koeajossa huomioidut toimenpiteet. Koeajojen polttoaineista, tuotekaasusta, tervasta sekä tuhkasta otettiin laboratorionäytteet. SXB-koelaitoksen tuloksia on esitetty taulukoina, kuvaajina sekä ainetaselaskentana.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste