Työaika-autonomian käyttöönotto Rovaniemen kaupungin ympärivuorokautisen hoivan osastolla
Laakso, Minna; Säkkinen, Nina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524765
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli työaika-autonomian pilotointi Rovaniemen kaupungin ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Aihe muotoutui työelämän tarpeista ja työn toimeksiantajana toimi Rovaniemen kaupungin Hoivaosasto 2. Työn tavoitteena oli tuoda työaika-autonomian myötä sujuvuutta henkilöstön työvuorojen suunnitteluun ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä suhteen työaika-autonomian käyttöönoton avulla. Lisäksi tavoitteena oli vapauttaa esimiehen työaikaa työvuorolistojen laadinnasta muuhun esimiestyöhön.
Kehittämistyön tutkimuksellisena lähestymistapana oli toimintatutkimus, koska työn tarkoituksena oli muutoksen aikaansaaminen kohdeyksikössä. Työhön kuului olennaisena osana työvuorosuunnittelun pelisääntöjen laatiminen osallistavia menetelmiä käyttäen. Palaute henkilöstön kokemuksista pilotoinnin onnistumisen suhteen kerättiin ryhmäkeskustelujen ja lomakekyselyn avulla. Tietoperustassa käsiteltiin työaika-autonomian lisäksi työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä sekä tarkasteltiin osallistavan johtamisen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja vuorotyön vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin tutkitun tiedon avulla. Saatu tieto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että henkilöstö koki työaika-autonomian helpottavan työn ja muun elämän yhteensovittamista ja lisäävän heidän jaksamistaan. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, etteivät kaikki noudata yhdessä laadittuja pelisääntöjä. Henkilöstön kokemusten mukaan työaika-autonomiaa voitaisiin pilotoinnin perusteella vielä kehittää ja siinä tärkeimmäksi asiaksi nousi henkilöstön välisen avoimen vuorovaikutuksen parantaminen. Kehittämistyön tulosta voidaan hyödyntää vastaavissa työyksiköissä.
Asiasanat: Työaika-autonomia, osallistava johtaminen, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, vuorotyö
Kehittämistyön tutkimuksellisena lähestymistapana oli toimintatutkimus, koska työn tarkoituksena oli muutoksen aikaansaaminen kohdeyksikössä. Työhön kuului olennaisena osana työvuorosuunnittelun pelisääntöjen laatiminen osallistavia menetelmiä käyttäen. Palaute henkilöstön kokemuksista pilotoinnin onnistumisen suhteen kerättiin ryhmäkeskustelujen ja lomakekyselyn avulla. Tietoperustassa käsiteltiin työaika-autonomian lisäksi työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä sekä tarkasteltiin osallistavan johtamisen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja vuorotyön vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin tutkitun tiedon avulla. Saatu tieto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että henkilöstö koki työaika-autonomian helpottavan työn ja muun elämän yhteensovittamista ja lisäävän heidän jaksamistaan. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, etteivät kaikki noudata yhdessä laadittuja pelisääntöjä. Henkilöstön kokemusten mukaan työaika-autonomiaa voitaisiin pilotoinnin perusteella vielä kehittää ja siinä tärkeimmäksi asiaksi nousi henkilöstön välisen avoimen vuorovaikutuksen parantaminen. Kehittämistyön tulosta voidaan hyödyntää vastaavissa työyksiköissä.
Asiasanat: Työaika-autonomia, osallistava johtaminen, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, vuorotyö