Liiketoimintasuunnitelma: Case Pohjois-Savo, TE-palvelujen palvelutuotanto liiketoimintalähtöiseksi
Rönkkö, Salla (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725239
Tiivistelmä
Opinnäytetyölläni on kaksi keskeistä pyrkimystä: halusin selvittää, millaisia liiketoimintalähtöisiä tekijöitä voidaan tunnistaa julkisesta työnvälityksestä ja halusin löytää yhteiskehittämisen työpajojen avulla asiantuntijoiden näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, millä keinoilla voidaan alueellisesti tehostaa TE-palvelujen toimintaa ja vaikuttavuutta. Opinnäytetyössäni on hyödynnetty pohjana liiketoimintasuunnitelmaa ja tarkasteltu julkista TE-palvelutoimintaa sen kautta. Opinnäytetyöni aihevalintaan ja sen sisällön fokukseen vaikutti sekä valtakunnallinen maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistus että Pohjois-Savon TE-toimiston oman toiminnan ja uudelleen organisoitumisen kehittämishanke.
Yhteiskehittäminen sopii hyvin julkisen toiminnan kehittämistyön menetelmäksi. Kehittämistyössäni hyödynsin eri työntekijöiden asiantuntijuutta ja osallistamista yhteiskehittämisen työpajoissa. Kehittämistyöni aikana kävi ilmi, että Pohjois-Savon TE-toimiston liiketoimintalähtöisen palvelutuotannon kehittämistoimet on kiteytettävissä neljään osa-alueeseen:
Yksi osa-alue koski työprosesseja ja sitä, kuinka paljon resursseja ja työaikaa niihin käytetään prosessin eri vaiheissa. Tarkastelun lomassa syntyi tuotoksena toimintakohtaisten budjetointien kehittäminen ja käyttöönotto. Prosesseja tarkasteltaessa on tunnistettava eri prosessien vaikutukset toisiinsa, jotta kukin prosessin vaihe on asiakkaan kannalta mahdollisimman selkeä, joustava ja nopea. Olennaista on jatkaa koko toiminnan palvelukuvauksen työstämistä ja sitä kautta löytää laajemmin prosessien vaikuttavuudet. Toisena kokonaisuutena esille nousi tarve avata palvelut uudelleen, tunnistaa niiden mahdolliset päällekkäisyydet ja tuotteistaa palvelut.
Kolmanneksi kehittämisen osa-alueeksi on erotettavissa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. Koska työmarkkinat, hallinto-organisaatio ja toimintaympäristö muuttuvat mm. digitalisaation myötä, on myös henkilöstön kyettävä reagoimaan muutokseen. On tunnistettava osaamisvajeet ja tarjottava kaikille työntekijöille mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntijuuttaan vastaamaan tämän päivän haasteita ja vaatimuksia. Opinnäytetyöni yhtenä osana syntyi osaamisen kehittämisen toimintasuunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa konkreettisesti ja organisoidusti.
Neljäs jatkokehittämisen tarve koskee sisäistä ja ulkoista viestintää. On tunnistettava viestinnän merkitys sekä johtamisen että toiminnan tukena. Viestintään ja brändin vahvistamiseen tulee panostaa.
Edellä mainitut neljä jatkokehittämisen osa-aluetta on opinnäytetyöni kautta tunnistettu ja niihin on jo tartuttu. Pohjois-Savon TE-toimisto on aloittanut kunkin osa-alueen jatkotyöstämisen ja pyrkii näin vahvistamaan toimintansa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkotoimenpiteiden etenemisestä on päätetty TE-toimiston johtoryhmässä. Kehittämistoimille on laadittu aikataulu ja kehittämistoimia on käyty läpi koko henkilöstön infotilaisuudessa.
Kaikki nämä jatkokehittämistoimet tukevat Pohjois-Savon TE-toimiston strategiaa, visiota, missiota ja arvoja.
Yhteiskehittäminen sopii hyvin julkisen toiminnan kehittämistyön menetelmäksi. Kehittämistyössäni hyödynsin eri työntekijöiden asiantuntijuutta ja osallistamista yhteiskehittämisen työpajoissa. Kehittämistyöni aikana kävi ilmi, että Pohjois-Savon TE-toimiston liiketoimintalähtöisen palvelutuotannon kehittämistoimet on kiteytettävissä neljään osa-alueeseen:
Yksi osa-alue koski työprosesseja ja sitä, kuinka paljon resursseja ja työaikaa niihin käytetään prosessin eri vaiheissa. Tarkastelun lomassa syntyi tuotoksena toimintakohtaisten budjetointien kehittäminen ja käyttöönotto. Prosesseja tarkasteltaessa on tunnistettava eri prosessien vaikutukset toisiinsa, jotta kukin prosessin vaihe on asiakkaan kannalta mahdollisimman selkeä, joustava ja nopea. Olennaista on jatkaa koko toiminnan palvelukuvauksen työstämistä ja sitä kautta löytää laajemmin prosessien vaikuttavuudet. Toisena kokonaisuutena esille nousi tarve avata palvelut uudelleen, tunnistaa niiden mahdolliset päällekkäisyydet ja tuotteistaa palvelut.
Kolmanneksi kehittämisen osa-alueeksi on erotettavissa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. Koska työmarkkinat, hallinto-organisaatio ja toimintaympäristö muuttuvat mm. digitalisaation myötä, on myös henkilöstön kyettävä reagoimaan muutokseen. On tunnistettava osaamisvajeet ja tarjottava kaikille työntekijöille mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntijuuttaan vastaamaan tämän päivän haasteita ja vaatimuksia. Opinnäytetyöni yhtenä osana syntyi osaamisen kehittämisen toimintasuunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa konkreettisesti ja organisoidusti.
Neljäs jatkokehittämisen tarve koskee sisäistä ja ulkoista viestintää. On tunnistettava viestinnän merkitys sekä johtamisen että toiminnan tukena. Viestintään ja brändin vahvistamiseen tulee panostaa.
Edellä mainitut neljä jatkokehittämisen osa-aluetta on opinnäytetyöni kautta tunnistettu ja niihin on jo tartuttu. Pohjois-Savon TE-toimisto on aloittanut kunkin osa-alueen jatkotyöstämisen ja pyrkii näin vahvistamaan toimintansa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Jatkotoimenpiteiden etenemisestä on päätetty TE-toimiston johtoryhmässä. Kehittämistoimille on laadittu aikataulu ja kehittämistoimia on käyty läpi koko henkilöstön infotilaisuudessa.
Kaikki nämä jatkokehittämistoimet tukevat Pohjois-Savon TE-toimiston strategiaa, visiota, missiota ja arvoja.