"ENTÄS NE ISÄT?" Isyyden huomioiminen lapsiperhepalveluiden suunnitelmissa ja johtamisessa: Hallinnon näkökulmia isätyön kehittämistyöhön Kuopiossa.

Abstract

Maaliskuussa 2019 julkaistiin Valtioneuvoston toimesta ”Lapsen aika – kohti kansallista lapsistrategiaa 2040”- asiakirja. Julkaisu on kahden ministeriön ja useiden asiantuntijoiden valmistelutyön tulos, jonka tehtävänä on ohjata hallituskaudet ylittävää lapsistrategista työtä Suomessa. Myös kuntien lapsiperhepalveluita on osattava johtaa strategisesti ja kehittää toimintaa poikkihallinnollisesti ja eri toimijasektoreiden yhteistyöllä. Lapsiperheiden varhaisen tuen osalta myös useiden kuntien hyvinvointikertomuksissa asetetaan tavoitteiksi perheiden varhaisen tuen ja avohuollon tuen lisääminen. Niukkenevat resurssit, perheiden monimuotoisuus ja palveluiden hajanaisuus vaativat johtajilta taitoa ottaa haltuun tietoa, hyödyntää henkilöstön osaamista ja yhteensovittaa palveluita asiakaslähtöisesti. Tämä korostuu etenkin perhekeskustoiminnan sisältöjä suunnitellessa. Vanhemmuuden tukeminen on lapsiperhepalveluiden järjestämisen lähtökohta. Vanhemmuuspalveluissa ilmenee edelleen sukupuolista epätasa-arvoa äitien ja isien kesken. Perinteiset organisaatioiden toimintakulttuurit ja sukupuolittuneisuus osaltaan estävät tasavertaisen vanhemmuuden toteutumista palvelujärjestelmässä. Osa isistä kokee tuen saamisen omaan vanhemmuuteensa haastavaksi sukupuolensa vuoksi. Nykypäivän isät haluavat entistä enemmän olla vahvasti läsnä lastensa elämässä ja myös jakaa vanhemmuuden tehtäviä äidin kanssa. Siitä syystä myös lapsiperhepalveluissa on osattava huomioida isät yksilöllisesti ja osallistavasti.

Opinnäytetyöni toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen tilaajana toimi Isän näköinen-hanke. Tutkittavana tapauksena toimi hankkeen kehittämistoimenpide isätyön suunnitelma, joka kohdentui Kuopion kaupungin organisaatioon. Tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kuopion kaupungin hallinnon ja johtoasemassa työskentelevien ammattilaisten sekä kolmannen sektorin johtajien omat näkemykset, poikkihallinnolliset esteet ja resurssit vaikuttavat isille tarjottaviin palveluihin. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa, miten isien omaa osallisuutta, työntekijöiden osaamista sekä monisektorista yhteistyötä tuetaan strategisen tason osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata tutkimuskysymyksiin, joilla selvitettiin asioita, jotka vaikuttavat isille tarjottaviin palveluihin sekä isien yksilölliseen huomiointiin palveluita suunniteltaessa. Lisäksi tavoitteena oli myös tuottaa näkökulmia ja reflektiotietoa poikkihallinnollisten ja isälähtöisten lapsiperhepalveluiden suunnitteluun ja johtamiseen. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyn avulla ja tutkimukseen osallistui 16 johtajaa ja asiantuntijaa Kuopion kaupungin eri palvelualueilta sekä kolmannelta sektorilta. Kyselyaineisto analysointiin sisällönanalyysillä abduktiivista päättelyä käyttäen. Tulosten tarkastelussa ja johtopäätöksissä hyödynnettiin lisäksi toimeksiantajan toimittamia aineistoja.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hallinnon ja osaamisen kehittämisen kautta voidaan mahdollistaa nykypalvelujen muutos isälähtöisemmäksi, luoda erilaisia poikkihallinnollisia yhteistyön foorumeita ja vaikuttaa myös yhteiskunnallisella tasolla sitä kautta perinteisten vanhemmuusroolien muuttumiseen. Yhteisen ymmärryksen löytämiseksi ja palveluiden yhtenäistämiseksi tarvitaan Kuopioon näiden kokonaiskoordinointia hallinnon osalta. Lisäresursseja tärkeämpää olisi tarkastella nykyisten ammattilaisten toimenkuvia ja työotteita vanhemmuuden tuen näkökulmista, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa. Lapsiperhepalveluissa tulisi jokainen perheenjäsen nähdä ja kohdata autonomisena yksilönä sukupuolisensitiivisesti. Isät tarvitsevat omia perhevalmennus- ja vertaistukiryhmiä sekä vastaanottoaikoja myös virka-ajan ulkopuolella. Isien aidon kuulemisen ja yksilöllisen osallistamisen kautta voidaan saavuttaa isien näköiset palvelut, joihin isät kokevat itsensä tervetulleeksi, ovat itse aktiivisia toimijoita ja luovat toiminnan areenoita yhdessä lastensa, puolisoidensa ja toisten isien kanssa.

In March 2019, the Government of Finland published a paper entitled "A Child's Time - Towards a National Strategy for Children 2040". The publication is the result of preparatory work by two ministries and a number of experts to guide the transnational work on children's strategic work in Finland. Even in municipalities, family services with children need to be managed strategically and to develop their activities in a cross-administrative and collaborative manner. With regard to early support for families with children, several municipal welfare reports also set targets for increasing early childhood support. Scarce resources, family diversity and service fragmentation require managers to master the knowledge, utilize the skills of the staff and coordinate services in a customer-oriented manner. This is especially important when designing the content of family center activities. Parenting support is the starting point for organizing services for families with children. There is still gender inequality between mothers and fathers in parenting services. Traditional organizational operating cultures and gender challenges the implementation of equal parenting in the service system. Some fathers find getting support for their own parenting challenging because of their gender. Today's fathers want to be more present in their children's lives and share parenting responsibilities with their spouses. That is why family services also need to be able to take care of fathers individually and in a participatory way.

My thesis was carried out as a case study and was commissioned by the ”Looks Like A Father” -project. The case under investigation was a project development measure: ”Father's Work Plan” that focused on the organization of the City of Kuopio. The purpose of the case study was to find out how the views, cross-administrative barriers and resources of leading professionals and third-sector managers affect the services provided to fathers. In addition, the purpose of the study was to map how fathers' own involvement, employee skills and multisectoral cooperation are supported at the strategic level. The main purpose of the study was to answer research questions that explored issues that affect services provided to fathers. In addition, the goal was to identify issues that affect the individual consideration of fathers when designing family services. The aim was also to provide perspectives and reflection on the planning and management of cross-administrative and father-based family services for children. The research material was collected through an online questionnaire and was attended by 16 managers and experts from different service areas of the City of Kuopio and the Third Sector. The data was processed by content analysis using abductive reasoning. The material provided by the research commissioner was also utilized in the review and conclusions of this study.

The results of this study show that through the development of administration and competences, it is possible to enable a more father-based transformation of current services, to create various platforms for cross-administrative cooperation and also to influence traditional parenting roles at the social level. In order to unify common understanding and services, Kuopio needs overall coordination of administration. The most important thing would be to consider at the job profiles and employment practices of current professionals from the perspective of parenting support, especially in schools and kindergartens. In family services, each member of the family should be approached in a gender sensitive way as an independent person. Fathers need their own family coaching and peer support groups, as well as reception times outside office hours. Fathers feel welcome to the service if they are genuinely consulted and involved. Active fathers create arenas of activity themselves with their children, spouses and other fathers.