Ikäihmisten influenssarokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät
Haavisto, Suvi; Kernisalo-Perälä, Sirpa; Savolainen, Minna (2009)
Haavisto, Suvi
Kernisalo-Perälä, Sirpa
Savolainen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905012319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905012319
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ikäihmisten influenssarokotuskattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on saada tietoa siitä, millä keinoin matalaan rokotuskattavuuteen voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa ja miten kuntien toimintaa influenssarokotusten suhteen kehittää. Opinnäytetyön teoreettinen lähtökohta koostuu rokottamisen tarkastelusta terveyden edistämisen menetelmänä, influenssarokotuksen ja rokotuskattavuuden määrittelystä sekä aikaisemmista tutkimuksista.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelimitse puolistrukturoidulla haastattelulla tätä työtä varten laaditun haastattelurungon avulla. Haastattelujen kohdejoukon muodostivat 11 kunnan influenssarokotusyhteyshenkilöt eri puolilla Suomea. Tähän työhön valituissa kunnissa influenssarokotuskattavuus oli alle 40 %. Kunnat valittiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa. Aineisto analysoitiin litteroitujen vastausten pohjalta aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Haastateltavien mielestä influenssarokotusten suosittelua ikäihmisille tulisi kunnissa lisätä. Erityisesti hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden henkilökohtainen suosittelu asiakkaille, eläkekerhoissa puhuminen sekä median käyttö olivat tekijöitä, joilla uskottiin olevan vaikutusta influenssarokotuskattavuuden nousuun. Rokotusten tilastointiin toivottiin lisää perehdytystä. Osa haastatelluista ehdotti lisäksi myöhäisempien influenssarokotuspäivien järjestämistä.
Yhteistyötä erilaisten yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtiin hyvin vähän. Haastateltavien mukaan influenssarokotuksiin liittyy paljon vääriä uskomuksia, joita tulisi kumota oikeanlaisen tiedon lisäämisellä. Kunnat olivat useimmiten hyvin joustavia influenssarokotusten antamisen ajankohdan suhteen ja hoitohenkilökunta motivoitunutta antamaan rokotuksia.
Tämän opinnäytetyön tulokset antavat tietoa siitä, millä tekijöillä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa influenssarokotuskattavuuden nostamiseen kunnissa. Lisäksi tulokset antavat tietoa siitä, miten influenssarokotukset ovat käytännössä organisoitu kunnissa eri puolilla Suomea ja miten toimintaa toivottaisiin kehitettävän, jotta influenssarokotuskattavuus olisi mahdollisimman hyvä. Jatkossa voitaisiin myös selvittää ikäihmisten käsityksiä influenssarokotuksiin liittyen sekä onko niin sanottujen korkeamman influenssarokotuskattavuuden kuntien influenssarokotuskäytännöissä eroavuuksia.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puhelimitse puolistrukturoidulla haastattelulla tätä työtä varten laaditun haastattelurungon avulla. Haastattelujen kohdejoukon muodostivat 11 kunnan influenssarokotusyhteyshenkilöt eri puolilla Suomea. Tähän työhön valituissa kunnissa influenssarokotuskattavuus oli alle 40 %. Kunnat valittiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa. Aineisto analysoitiin litteroitujen vastausten pohjalta aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Haastateltavien mielestä influenssarokotusten suosittelua ikäihmisille tulisi kunnissa lisätä. Erityisesti hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden henkilökohtainen suosittelu asiakkaille, eläkekerhoissa puhuminen sekä median käyttö olivat tekijöitä, joilla uskottiin olevan vaikutusta influenssarokotuskattavuuden nousuun. Rokotusten tilastointiin toivottiin lisää perehdytystä. Osa haastatelluista ehdotti lisäksi myöhäisempien influenssarokotuspäivien järjestämistä.
Yhteistyötä erilaisten yhdistysten ja seurakuntien kanssa tehtiin hyvin vähän. Haastateltavien mukaan influenssarokotuksiin liittyy paljon vääriä uskomuksia, joita tulisi kumota oikeanlaisen tiedon lisäämisellä. Kunnat olivat useimmiten hyvin joustavia influenssarokotusten antamisen ajankohdan suhteen ja hoitohenkilökunta motivoitunutta antamaan rokotuksia.
Tämän opinnäytetyön tulokset antavat tietoa siitä, millä tekijöillä voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa influenssarokotuskattavuuden nostamiseen kunnissa. Lisäksi tulokset antavat tietoa siitä, miten influenssarokotukset ovat käytännössä organisoitu kunnissa eri puolilla Suomea ja miten toimintaa toivottaisiin kehitettävän, jotta influenssarokotuskattavuus olisi mahdollisimman hyvä. Jatkossa voitaisiin myös selvittää ikäihmisten käsityksiä influenssarokotuksiin liittyen sekä onko niin sanottujen korkeamman influenssarokotuskattavuuden kuntien influenssarokotuskäytännöissä eroavuuksia.