Plantaarifaskioosin konservatiivisten hoitomuotojen vaikuttavuus : Kirjallisuuskatsaus
Tuoriniemi, Veera; Vesalainen, Rosa; Väisänen, Noora (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925410
Tiivistelmä
Plantaarifaskioosi eli jännekalvon rappeuma on yksi yleisimmistä syistä kantapäässä tuntuvaan kipuun. Jännekalvon ollessa heikko ja altistuessa liialliselle rasitukselle, toistuville venytyksille tai ponnistuksille, siihen syntyy repeämä tai arpeutuma, joka yhdessä heikentyneen verenkierron kanssa aiheuttaa plantaarifaskioosin. Yleisyydestään huolimatta konservatiivisesta hoidosta ei ole kovin paljon tietoa varsinkaan suomenkielisissä kirjallisuuslähteissä.
Opinnäytetyön tarkoitus on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin kerätä tietoa plantaarifaskioosin konservatiivisen hoidon tehosta jalkaterapeuttiopiskelijoille sekä ammatinharjoittajille. Opinnäytetyössä on mukana myös injektiohoitoja, sillä useassa tutkimuksessa konservatiivisia hoitokeinoja verrattiin injektiohoitoihin. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa ja mahdollisuuksia plantaarifaskioosin konservatiiviseen hoitoon jalkaterapian näkökulmasta sekä kasvattaa alan osaamista. Opinnäytetyön tehtävä on etsiä vastauksia erilaisten konservatiivisten hoitokeinojen tehokkuudesta plantaarifaskioosin hoitoon.
Opinnäytetyöhön valikoituneet tutkimukset käsittelivät pohjallisia, manuaalista terapiaa, toiminnallisia harjoitteita, fysikaalista hoitoa sekä injektioita. Suurimmassa osassa kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetuista tutkimuksista ei löytynyt merkittäviä eroavaisuuksia testattavien ryhmien välille plantaarifaskioosin konservatiivisessa hoidossa. Tutkimuksissa vertaillut konservatiiviset hoitomuodot olivat usein yhtä toimivia ja erilaisilla hoitomuodoilla saatiin yhtä hyviä hoitotuloksia tutkittujen ryhmien välille. Selkeää tulosta ei saatu siitä, mikä hoitomuoto olisi selkeästi toimivin. Tutkimuksissa, joissa verrataan esimerkiksi kortisoni-injektiota muuhun konservatiiviseen hoitoon, konservatiivisesta hoidosta on pitkäaikaisempi hyöty, kun taas kortisoni-injektio antaa lyhyen helpotuksen kipuun ja oireet palaavat myöhemmin takaisin.
Harjoitteita koskevia RCT-tutkimuksia on tehty verrattain vähän, vaikka niitä käytetään kentällä pääsääntöisesti. RCT-tason tutkimuksia tarvitaan lisää venyttely- ja lihaskuntoharjoitteiden tehokkuudesta plantaarifaskioosin hoidossa. Myös pitkällä aikavälillä tehtyjä tutkimuksia on hyvä saada lisää, jotta nähtäisiin, ovatko tulokset pysyviä ja ilmeneekö niissä muutoksia.
Opinnäytetyön tarkoitus on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin kerätä tietoa plantaarifaskioosin konservatiivisen hoidon tehosta jalkaterapeuttiopiskelijoille sekä ammatinharjoittajille. Opinnäytetyössä on mukana myös injektiohoitoja, sillä useassa tutkimuksessa konservatiivisia hoitokeinoja verrattiin injektiohoitoihin. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa ja mahdollisuuksia plantaarifaskioosin konservatiiviseen hoitoon jalkaterapian näkökulmasta sekä kasvattaa alan osaamista. Opinnäytetyön tehtävä on etsiä vastauksia erilaisten konservatiivisten hoitokeinojen tehokkuudesta plantaarifaskioosin hoitoon.
Opinnäytetyöhön valikoituneet tutkimukset käsittelivät pohjallisia, manuaalista terapiaa, toiminnallisia harjoitteita, fysikaalista hoitoa sekä injektioita. Suurimmassa osassa kirjallisuuskatsaukseen mukaan otetuista tutkimuksista ei löytynyt merkittäviä eroavaisuuksia testattavien ryhmien välille plantaarifaskioosin konservatiivisessa hoidossa. Tutkimuksissa vertaillut konservatiiviset hoitomuodot olivat usein yhtä toimivia ja erilaisilla hoitomuodoilla saatiin yhtä hyviä hoitotuloksia tutkittujen ryhmien välille. Selkeää tulosta ei saatu siitä, mikä hoitomuoto olisi selkeästi toimivin. Tutkimuksissa, joissa verrataan esimerkiksi kortisoni-injektiota muuhun konservatiiviseen hoitoon, konservatiivisesta hoidosta on pitkäaikaisempi hyöty, kun taas kortisoni-injektio antaa lyhyen helpotuksen kipuun ja oireet palaavat myöhemmin takaisin.
Harjoitteita koskevia RCT-tutkimuksia on tehty verrattain vähän, vaikka niitä käytetään kentällä pääsääntöisesti. RCT-tason tutkimuksia tarvitaan lisää venyttely- ja lihaskuntoharjoitteiden tehokkuudesta plantaarifaskioosin hoidossa. Myös pitkällä aikavälillä tehtyjä tutkimuksia on hyvä saada lisää, jotta nähtäisiin, ovatko tulokset pysyviä ja ilmeneekö niissä muutoksia.