Sähköautojen latausjärjestelmän valinta saneerauskohteessa
Mikkonen, Rasmus (2019)
Mikkonen, Rasmus
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925413
Tiivistelmä
Insinöörityössä suunniteltiin saneerauskohteeseen sähköautojen latausjärjestelmä LVIS-saneerauksen lopussa. Latausjärjestelmän tuli käyttää kiinteistön tehokapasiteettia todellisen kulutuksen mukaan ja järjestelmän mitoituksen tuli olla skaalautuva vastaavien kohteiden suunnittelun helpottamiseksi. Latausjärjestelmän toteutukseen oli määritelty lataustavaksi tyyppi 2 ja budjetti, jonka puitteissa järjestelmä toteutettiin.
Kohteen sähkösuunnitelmaa käytettiin latausjärjestelmän suunnitteluun sekä toteutusvaihtoehtojen kartoitukseen ja sähkösuunnitelman laskennalliset arvot tarkistettiin työn ohella latausjärjestelmän oikein mitoituksen varmistamiseksi. Latausjärjestelmän toteutusvaihtoehtoja kartoitettiin latauspisteiden osalta sähkötukun laitevalikoimalla, jolle tehtiin hintavertailu laitetyyppien mukaan, ja asennusten osalta urakkalaskentaohjelmalla.
Laitekokoonpanoon liittyen yksittäisistä osista koottu kokonaisuus oli halvin, mutta ei esteettisin eikä käytännöllisin ratkaisu. Kohteeseen valittiin kahden latauspisteen latauslaite, johon oli integroitu lämmityspistorasiat, ja jonka latausteho oli 22 kW/latauspiste. Parhaiten käytettävissä olevaa tehokapasiteettia onnistuttiin hyödyntämään dynaamisella kuormanohjauksella, joka saatiin laitteeseen optiona. Syöttökeskukseen tuotiin pääkeskukseen lisätyltä lähdöltä voimakaapeli.
Integroitujen lataus- ja lämmityslaitteiden hinta saattaa mahdolliselle ostajalle olla iso kynnys, mutta yksittäisten latauspisteiden toteutuksen kulut ovat murto-osan isomman latausjärjestelmän latauspistekohtaisista kustannuksista. Latausjärjestelmän saa räätälöityä omiin tarpeisiin ja omalle budjetille sopivaksi laitevalikoiman ollessa jo huomattava ja kasvaessa jatkuvasti.
Kohteen sähkösuunnitelmaa käytettiin latausjärjestelmän suunnitteluun sekä toteutusvaihtoehtojen kartoitukseen ja sähkösuunnitelman laskennalliset arvot tarkistettiin työn ohella latausjärjestelmän oikein mitoituksen varmistamiseksi. Latausjärjestelmän toteutusvaihtoehtoja kartoitettiin latauspisteiden osalta sähkötukun laitevalikoimalla, jolle tehtiin hintavertailu laitetyyppien mukaan, ja asennusten osalta urakkalaskentaohjelmalla.
Laitekokoonpanoon liittyen yksittäisistä osista koottu kokonaisuus oli halvin, mutta ei esteettisin eikä käytännöllisin ratkaisu. Kohteeseen valittiin kahden latauspisteen latauslaite, johon oli integroitu lämmityspistorasiat, ja jonka latausteho oli 22 kW/latauspiste. Parhaiten käytettävissä olevaa tehokapasiteettia onnistuttiin hyödyntämään dynaamisella kuormanohjauksella, joka saatiin laitteeseen optiona. Syöttökeskukseen tuotiin pääkeskukseen lisätyltä lähdöltä voimakaapeli.
Integroitujen lataus- ja lämmityslaitteiden hinta saattaa mahdolliselle ostajalle olla iso kynnys, mutta yksittäisten latauspisteiden toteutuksen kulut ovat murto-osan isomman latausjärjestelmän latauspistekohtaisista kustannuksista. Latausjärjestelmän saa räätälöityä omiin tarpeisiin ja omalle budjetille sopivaksi laitevalikoiman ollessa jo huomattava ja kasvaessa jatkuvasti.