Strategisen henkilöstöjohtamisen kehittäminen : Teemahaastattelut ja havainnot käytännön prosesseista ja niiden kehittämisestä
Mäklin, Jenni (2019)
Mäklin, Jenni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025796
Tiivistelmä
Henkilöstöjohtaminen on jokseenkin uusi hallinnon ala. Sitä on ollut jossakin muodossaan niin kauan kuin on tehty työtä ja yritykset ovat palkanneet työntekijöitä. Viimeisten vuosikymmenten kehitys sekä liiketoiminnallisesti, että globaalisti ovat pakottaneet yritykset näkemään työntekijät myös sijoituksena ja resursseina. Tämän myötä on kehittynyt myös koko ajan muuntuva henkilöstöjohtamisen kenttä, johon vaikuttavat niin yrityksen toimiala, kulttuuri, arvot kuin liiketoimintastrategia. Henkilöstöjohtaminen ja sitä tukevat prosessit navigoivat eri sidosryhmien välillä pitäen huolen siitä, että henkilöstöresursseja riittää siellä missä liiketoimintastrategian mukaisesti niitä kaivataan.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen, eli laadullinen, -tutkimus, jossa tutkin henkilöstöjohtamisen käsitteitä, toimintaa ja siihen liittyviä rooleja. Teoriaosuudessa käsittelen henkilöstöjohtamisen viitekehystä, eri johtamismalleja sekä näihin sisältyviä käsitteitä. Tutkimus-osuudessa toteutan teemahaastatteluja kohdeyrityksen esimiehille selvittääkseni, millä henkilöstöjohtamisen osa-alueella he kokevat kehityksen tarpeen suurimmaksi. Viimeisessä osiossa käsittelen haastatteluissa esiin nousseita päätelmiä ja kehitysideoita.
Teoreettisen viitekehyksen merkittävimpinä teemoina nousevat esille henkilöstöjohtamisen osa-alueet, joista käsiteltäviksi olen valinnut seuraavat: Henkilöstöresurssien suunnittelu ja rekrytointi, osaamisen johtaminen, työhyvinvointi, henkilöstöjohtamisen eri roolit sekä viestintä osana henkilöstöjohtamista. Pääasiallisina lähteinä on käytetty suomalaista tai suomeksi käännettyä henkilöstö- ja johtamista käsittelevää kirjallisuutta, tutkimuksia sekä artikkeleita.
Toteutin tutkimusosuuden teemahaastatteluina. Haastattelin kohdeyrityksen esimiehiä syyskuussa 2019. Esimiehet kokivat, että monet heidän työtään helpottavat ja tukevat prosessit ovat parantuneet viime aikoina ja tällä tavoin heidän johtamisensa on helpottunut. Haastatteluissa nousi esille osa-alueita jotka vaatisivat kehittämistä, jotta ne palvelisivat strategian mukaista työskentelyä paremmin. Eniten kehitysehdotuksia saaneet prosessit ja osa-alueet olivat perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen, eli laadullinen, -tutkimus, jossa tutkin henkilöstöjohtamisen käsitteitä, toimintaa ja siihen liittyviä rooleja. Teoriaosuudessa käsittelen henkilöstöjohtamisen viitekehystä, eri johtamismalleja sekä näihin sisältyviä käsitteitä. Tutkimus-osuudessa toteutan teemahaastatteluja kohdeyrityksen esimiehille selvittääkseni, millä henkilöstöjohtamisen osa-alueella he kokevat kehityksen tarpeen suurimmaksi. Viimeisessä osiossa käsittelen haastatteluissa esiin nousseita päätelmiä ja kehitysideoita.
Teoreettisen viitekehyksen merkittävimpinä teemoina nousevat esille henkilöstöjohtamisen osa-alueet, joista käsiteltäviksi olen valinnut seuraavat: Henkilöstöresurssien suunnittelu ja rekrytointi, osaamisen johtaminen, työhyvinvointi, henkilöstöjohtamisen eri roolit sekä viestintä osana henkilöstöjohtamista. Pääasiallisina lähteinä on käytetty suomalaista tai suomeksi käännettyä henkilöstö- ja johtamista käsittelevää kirjallisuutta, tutkimuksia sekä artikkeleita.
Toteutin tutkimusosuuden teemahaastatteluina. Haastattelin kohdeyrityksen esimiehiä syyskuussa 2019. Esimiehet kokivat, että monet heidän työtään helpottavat ja tukevat prosessit ovat parantuneet viime aikoina ja tällä tavoin heidän johtamisensa on helpottunut. Haastatteluissa nousi esille osa-alueita jotka vaatisivat kehittämistä, jotta ne palvelisivat strategian mukaista työskentelyä paremmin. Eniten kehitysehdotuksia saaneet prosessit ja osa-alueet olivat perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi.