Verso-menetelmän käyttö Harjun alakoulussa
Kolehmainen, Mia (2019)
Kolehmainen, Mia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226170
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa Verso-menetelmän käytön hyödyistä ja haasteista, selvitettiin alakoulun vertaissovittelussa olevien tapausten määrää ja laatua, menetelmän toimivuutta sekä mahdollisia kehittämisideoita. Samalla kartoitettiin vertaissovittelijoiden mielipiteitä sovittelijoina toimimisesta.
Opinnäytetyön toteuttamisympäristönä oli Harjun koulu, joka on yksi Pieksämäen kaupungin kolmesta alakoulusta. Työ toteutettiin kvalitatiivisenä eli laadullisena tutkimustyönä, jossa on kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin teettämällä Verso-sovittelijoille lomakehaastattelu, haastattelemalla koulun Verso-ohjaajat henkilökohtaisesti sekä laatimalla koulun opettajille Webropol-kysely.
Erilaisia ristiriitoja ratkaistaan sovittelemalla, joka on yksi käytetyin tapa puhuttaessa konfliktinratkaisusta. Verso- eli vertaissovittelumenetelmä on toimintamalli, jota on jalkautettu kouluihin vuodesta 2001 lähtien. Menetelmä perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan, jossa ei anneta rangaistuksia, vaan pyritään kohtaamisiin ja yhdessä sovittuihin sopimuksiin. Menetelmän avulla oppilaat ratkaisevat keskinäisiä erimielisyyksiä koulutettujen vertaissovittelijaoppilaiden avulla. Vertaissovittelu korostaa oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyyttä sekä vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan.
Suurin osa sovittelutapauksista olivat tutkimustulosten mukaan olleet alaluokkalaisten, eli 1.–2.-luokkalaisten ristiriitoja. Sovittelijat olivat sovitelleet ristiriitatilanteita pääsääntöisesti 1–2 kertaa kuukauden aikana. Tutkimustulosten mukaan eniten ristiriitoja aiheutuu välituntitilanteissa, joissa on tapahtunut fyysistä väkivaltaa, kuten tönimistä, potkimista tai lyömistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, mitä hyvää Verso-menetelmän käyttö on tuonut alakouluun. Tietoa saatiin myös siitä, mitä haasteita ja kehittämisideoita menetelmän käytössä on. Tulokset antoivat myös tietoa, millaisia kokemuksia sovittelijoilla on menetelmän käytöstä ja erilaisista oppilaiden sovittelutilanteista.
Opinnäytetyön toteuttamisympäristönä oli Harjun koulu, joka on yksi Pieksämäen kaupungin kolmesta alakoulusta. Työ toteutettiin kvalitatiivisenä eli laadullisena tutkimustyönä, jossa on kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin teettämällä Verso-sovittelijoille lomakehaastattelu, haastattelemalla koulun Verso-ohjaajat henkilökohtaisesti sekä laatimalla koulun opettajille Webropol-kysely.
Erilaisia ristiriitoja ratkaistaan sovittelemalla, joka on yksi käytetyin tapa puhuttaessa konfliktinratkaisusta. Verso- eli vertaissovittelumenetelmä on toimintamalli, jota on jalkautettu kouluihin vuodesta 2001 lähtien. Menetelmä perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan, jossa ei anneta rangaistuksia, vaan pyritään kohtaamisiin ja yhdessä sovittuihin sopimuksiin. Menetelmän avulla oppilaat ratkaisevat keskinäisiä erimielisyyksiä koulutettujen vertaissovittelijaoppilaiden avulla. Vertaissovittelu korostaa oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyyttä sekä vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan.
Suurin osa sovittelutapauksista olivat tutkimustulosten mukaan olleet alaluokkalaisten, eli 1.–2.-luokkalaisten ristiriitoja. Sovittelijat olivat sovitelleet ristiriitatilanteita pääsääntöisesti 1–2 kertaa kuukauden aikana. Tutkimustulosten mukaan eniten ristiriitoja aiheutuu välituntitilanteissa, joissa on tapahtunut fyysistä väkivaltaa, kuten tönimistä, potkimista tai lyömistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella saatiin tietoa siitä, mitä hyvää Verso-menetelmän käyttö on tuonut alakouluun. Tietoa saatiin myös siitä, mitä haasteita ja kehittämisideoita menetelmän käytössä on. Tulokset antoivat myös tietoa, millaisia kokemuksia sovittelijoilla on menetelmän käytöstä ja erilaisista oppilaiden sovittelutilanteista.