Myeloomapotilaan hoitopolun kehittäminen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ssä
Syväjärvi, Anne (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126146
Tiivistelmä
Myelooma eli plasmasolusyöpä on haasteellinen sairaus, koska taudin kulku on hyvin vaihtelevaa. Potilaan kulku hoitopolussa koostuu erilaisista tapahtumista eri ympäristöissä eikä hoitopolku yleensä pääty potilaan paranemiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja selkeyttää myeloomaa sairastavan potilaan hoitopolkua Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ssä ja kuvata se prosessimallin avulla. Tärkeänä osana kehittämistyöhön kuuluivat myeloomapotilaiden haastattelut, joista toivottiin kehittämiskohteita hoitopolulle.
Ensimmäisenä kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu. Aineistot koostuivat neljän myeloomapotilaan yksilöhaastatteluista. Laadulliset aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Toisena kehittämismenetelmänä käytettiin soveltaen Learning cafe -menetelmää. Learning cafe -työpajoissa kehitettiin myeloomapotilaan hoitopolkua. Työpajakokoontumisia oli neljä, joihin osallistuivat minun lisäkseni lääkäri sekä sairaanhoitaja infuusiopoliklinikalta ja sisätautien vuodeosastolta.
Haastatteluiden tuloksissa myeloomapotilaiden kokemuksia hoitoprosessista kuvattiin voimavaroina ja haasteina. Voimavarat koostuivat luottamuksesta heitä hoitaviin lääkäreihin ja hoitajiin, sairaudesta saatuun tietoon, sairauden sen hetkiseen hyvään tilanteeseen ja perheen sekä läheisten tukeen. Haasteet painottuivat toimintakykyyn, henkiseen hyvinvointiin sekä tiedonsaantiin ja ohjaukseen. Myeloomapotilaan hoitopolun kehittämisessä huomioitiin tutkittu tieto, potilaiden kokemukset ja hoitohenkilöstön tietotaito. Kehitettyyn hoitopolkuun sisällytettiin kaikki potilaiden tuomat kehittämistoiveet. Hoitopolun sisältöjen tarkka kirjoittaminen toi syvyyttä ja luotettavuutta hoitoprosessiin sekä selkeytti myeloomapotilaan hoitoa.
Kehitetty hoitopolku toimii mallina niin hematologisten kuin muidenkin potilaiden hoitopolun kehittämisessä. Lääketieteellisen prosessin ja potilaan arjessa pärjäämisen prosessin huomioiminen mahdollistavat laadukkaan ja potilaslähtöisen hoidon.
Ensimmäisenä kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu. Aineistot koostuivat neljän myeloomapotilaan yksilöhaastatteluista. Laadulliset aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Toisena kehittämismenetelmänä käytettiin soveltaen Learning cafe -menetelmää. Learning cafe -työpajoissa kehitettiin myeloomapotilaan hoitopolkua. Työpajakokoontumisia oli neljä, joihin osallistuivat minun lisäkseni lääkäri sekä sairaanhoitaja infuusiopoliklinikalta ja sisätautien vuodeosastolta.
Haastatteluiden tuloksissa myeloomapotilaiden kokemuksia hoitoprosessista kuvattiin voimavaroina ja haasteina. Voimavarat koostuivat luottamuksesta heitä hoitaviin lääkäreihin ja hoitajiin, sairaudesta saatuun tietoon, sairauden sen hetkiseen hyvään tilanteeseen ja perheen sekä läheisten tukeen. Haasteet painottuivat toimintakykyyn, henkiseen hyvinvointiin sekä tiedonsaantiin ja ohjaukseen. Myeloomapotilaan hoitopolun kehittämisessä huomioitiin tutkittu tieto, potilaiden kokemukset ja hoitohenkilöstön tietotaito. Kehitettyyn hoitopolkuun sisällytettiin kaikki potilaiden tuomat kehittämistoiveet. Hoitopolun sisältöjen tarkka kirjoittaminen toi syvyyttä ja luotettavuutta hoitoprosessiin sekä selkeytti myeloomapotilaan hoitoa.
Kehitetty hoitopolku toimii mallina niin hematologisten kuin muidenkin potilaiden hoitopolun kehittämisessä. Lääketieteellisen prosessin ja potilaan arjessa pärjäämisen prosessin huomioiminen mahdollistavat laadukkaan ja potilaslähtöisen hoidon.