Mielenterveyskuntoutujan itsenäisen asumisen tukeminen
Järvenpää, Kia; Kirjavainen, Janni (2019)
Järvenpää, Kia
Kirjavainen, Janni
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226319
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää mielenterveyskuntoutujille suunnattuja asumispalveluita ja parantaa mielenterveyskuntoutujien itsenäisen asumisen tukemista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineisto valittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin, jotka olivat “mitkä asiat tukevat itsenäisesti asuvaa mielenterveyskuntoutujaa?” ja “miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön?”. Aineisto kerättiin tietokannoista Medic, Cinahl, Social Care Online, Science Direct ja Finna. Lisäksi tehtiin manuaalisia täydentäviä hakuja ennalta määriteltyjen valintakriteereiden mukaisesti. Ennen tulosten esittämistä opinnäytetyössä perehdyttiin aiheen tietoperustaan sekä kirjallisuuskatsaukseen menetelmänä. Valittu aineisto (n=10) analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Valittu aineisto koostui sekä suomalaisista, että englanninkielisistä tutkimuksista.
Toiseen tutkimuskysymykseen, miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön, ei löytynyt vastausta. Tämänhetkinen tutkimustieto keskittyy mielenterveyskuntoutujan eri asumismuotoihin ja asumista tukeviin ja heikentäviin tekijöihin. Tuloksena mielenterveyskuntoutujan itsenäistä asumista tukeviksi tekijöiksi muodostuivat autonomia, voimaantuminen, sosiaaliset suhteet sekä tarpeita vastaava tuki. Tutkimukset osoittivat, että mielenterveyskuntoutujien asuminen jakaantuu perinteiseen portaikkomalliin sekä Asunto ensin -malliin, joista jälkimmäinen nähtiin monesti parempana vaihtoehtona itsenäisen asumisen tukemisessa, joskin siinä on edelleen kehitettävää.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyön yhteistyökumppani Niemikotisäätiö voi hyödyntää tuloksia kuntoutustoimintansa kehittämisessä. Lisäksi opinnäytetyötä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan perus- ja jatkokoulutuksessa.
Opinnäytetyön johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuudessa vaaditaan lisätutkimusta siitä näkökulmasta, miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineisto valittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin, jotka olivat “mitkä asiat tukevat itsenäisesti asuvaa mielenterveyskuntoutujaa?” ja “miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön?”. Aineisto kerättiin tietokannoista Medic, Cinahl, Social Care Online, Science Direct ja Finna. Lisäksi tehtiin manuaalisia täydentäviä hakuja ennalta määriteltyjen valintakriteereiden mukaisesti. Ennen tulosten esittämistä opinnäytetyössä perehdyttiin aiheen tietoperustaan sekä kirjallisuuskatsaukseen menetelmänä. Valittu aineisto (n=10) analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Valittu aineisto koostui sekä suomalaisista, että englanninkielisistä tutkimuksista.
Toiseen tutkimuskysymykseen, miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön, ei löytynyt vastausta. Tämänhetkinen tutkimustieto keskittyy mielenterveyskuntoutujan eri asumismuotoihin ja asumista tukeviin ja heikentäviin tekijöihin. Tuloksena mielenterveyskuntoutujan itsenäistä asumista tukeviksi tekijöiksi muodostuivat autonomia, voimaantuminen, sosiaaliset suhteet sekä tarpeita vastaava tuki. Tutkimukset osoittivat, että mielenterveyskuntoutujien asuminen jakaantuu perinteiseen portaikkomalliin sekä Asunto ensin -malliin, joista jälkimmäinen nähtiin monesti parempana vaihtoehtona itsenäisen asumisen tukemisessa, joskin siinä on edelleen kehitettävää.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyön yhteistyökumppani Niemikotisäätiö voi hyödyntää tuloksia kuntoutustoimintansa kehittämisessä. Lisäksi opinnäytetyötä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan perus- ja jatkokoulutuksessa.
Opinnäytetyön johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuudessa vaaditaan lisätutkimusta siitä näkökulmasta, miksi itsenäisesti asuva mielenterveyskuntoutuja palaa tuetumpaan asumisyksikköön.