Viljelykokemusten hyödyntäminen turvemaiden viljelyn kehittämistyössä Pohjois-Pohjanmaalla
Tuomikoski, Marika (2019)
Tuomikoski, Marika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121526806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121526806
Tiivistelmä
Turvemaiden osuus peltoalasta on suurin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Tehtyjen tutkimusten perusteella erityisesti turvemaiden viljely nähdään kuitenkin merkittävänä vesistöjen ravinnekuormittajana ja kasvihuonekaasujen päästölähteenä. Turvemaiden käyttöön on mahdollisesti tulossa sopeuttamistoimia uudella ohjelmakaudella ja siksi niiden käyttöön kaavaillut muutokset koskettavat voimakkaimmin Pohjois-Pohjanmaan alueen maataloutta. ProAgria Oulu on mukana Luonnonvarakeskuksen (myöhemmin Luke) vetämässä aktivointihankkeessa, jonka nimi on Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Tutkimuksen toteutukseen osallistuvat Luken ja ProAgria Oulun lisäksi Oulun yliopisto, Norjan maatalousyliopisto ja Ilmatieteen laitos.
Yhtenä ProAgrian tehtävänä hankkeessa on kartoittaa turvemailla käytettyjä viljelytekniikoita (viljelykierrot, muokkaukset, ojitus), viljelykokemuksia ja saada viljelijänäkemystä mahdollisiin sopeuttamistoimiin. Kartoitus on tämän opinnäytetyön aiheena ja sen tulosten avulla voidaan varautua sopeuttamistoimien kustannusvaikutuksiin sekä vaikuttaa Luke Ruukin suorittamien koekäsittelyjen valintaan, jotka hankkeen puitteissa toteutetaan. Luke Ruukki tuottaa tutkimuskokonaisuudessaan mitattua tutkimustietoa turvemaiden viljelystä aiheutuvasta vesistöjen hajakuormituksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten avulla viljelijöiden aktivointi voidaan kohdentaa oikeisiin toimenpiteisiin.
Opinnäytetyön tietoperustana ovat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset, joissa sivutaan eloperäisten maiden viljely- ja muokkausmenetelmiä, salaojitustapoja ja turvemaiden hiilensidontaa. Tutkimusmenetelmänä olivat puolistrukturoidut haastattelut ja haastateltavina oli 20 viljelijää, joista puolella on kasvitila ja puolella kotieläintila. Haastatteluja käytetään tutkimusosion aineistona.
Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutuksista tiedottaminen sekä ilmastoratkaisujen tarjonta neuvonnan avulla ovat tärkeitä keinoja vaikuttaa viljelykäytäntöihin ja viljelyn maineeseen kuluttajien silmissä. Ratkaisujen täytyy olla sellaisia, että ne eivät heikennä tilojen kannattavuutta ja eriarvoista tiloja sen perusteella, minkälaisia maalajeja tilan pellot edustavat.
Haastattelut antoivat kattavan kuvan eri päästöjenvähennyskeinojen toteutettavuudesta ja vaikutuksista satotasoihin ja kustannuksiin. Hiilensidonta kiinnostaa viljelijöitä, jos sille maksetaan riittävää tukea ja jos voidaan todentaa, millä kasveilla ja toimilla hiiltä saadaan tehokkaimmin sidottua maaperään. Jatkotoimenpiteenä on tärkeää jatkaa alulle saatuja tutkimuksia ja niiden rinnalla pitää yhteyttä viljelijöihin, jotta voidaan myös toimia eikä ainoastaan tutkia. In Northern Ostrobothnia the area of cultivated peatlands is highest in whole Finland. According to different studies the cultivation of peatland causes losses of nutrients in the water system and it’s also a source of greenhouse gases. The Common Agricultural Policy (CAP) is propably going to demand different ways to decrease the emissions and the effects are going to affect many farms in Northern Ostrobothnia. In the beginning of 2019 Luonnonvarakeskus Ruukki and ProAgria Oulu started a project the object of which is to develop the cultivation of peatlands and to activate farmers in environment friendly cultivation methods.
One of the projects’ missions was to survey the cultivation methods of peatlands that are currently in use and to find out the opinions of farmers about the suggested methods to decrease the emissions from peatlands. The survey was the subject of this thesis and the results can be used to plan proper subsidies that encourage farmers to choose cultivation methods that preserve the carbon stored in the soil.
The material of the study was collected by interviewing 20 farmers. Half of the farms were crop cultivators and half raised stock. In the interviews farmers were able to express their opinion about the suggested methods and their effects on the costs and yields of cultivation.
The supply of information about the environmental effects of peatland cultivation and of the solutions to decrease the emissions play a very important role in the daily work of advisors. They are the link between research and the farmers. The image of farming has suffered of negative publicity and is weakening the already low profitability of farms. The solutions in the future must be reasonable both to the farmers and to the environment.
According to the survey, farmers are willing to change the cultivation methods of peatlands if they get an appropriate subsidy for it. In the future there is going to be a lot more information about the emissions and carbon sequestration of peatlands and the research must communicate quickly with farmers to get the best possible result in the reduction of greenhouse gas emissions and losses in the water system.
Yhtenä ProAgrian tehtävänä hankkeessa on kartoittaa turvemailla käytettyjä viljelytekniikoita (viljelykierrot, muokkaukset, ojitus), viljelykokemuksia ja saada viljelijänäkemystä mahdollisiin sopeuttamistoimiin. Kartoitus on tämän opinnäytetyön aiheena ja sen tulosten avulla voidaan varautua sopeuttamistoimien kustannusvaikutuksiin sekä vaikuttaa Luke Ruukin suorittamien koekäsittelyjen valintaan, jotka hankkeen puitteissa toteutetaan. Luke Ruukki tuottaa tutkimuskokonaisuudessaan mitattua tutkimustietoa turvemaiden viljelystä aiheutuvasta vesistöjen hajakuormituksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten avulla viljelijöiden aktivointi voidaan kohdentaa oikeisiin toimenpiteisiin.
Opinnäytetyön tietoperustana ovat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset, joissa sivutaan eloperäisten maiden viljely- ja muokkausmenetelmiä, salaojitustapoja ja turvemaiden hiilensidontaa. Tutkimusmenetelmänä olivat puolistrukturoidut haastattelut ja haastateltavina oli 20 viljelijää, joista puolella on kasvitila ja puolella kotieläintila. Haastatteluja käytetään tutkimusosion aineistona.
Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutuksista tiedottaminen sekä ilmastoratkaisujen tarjonta neuvonnan avulla ovat tärkeitä keinoja vaikuttaa viljelykäytäntöihin ja viljelyn maineeseen kuluttajien silmissä. Ratkaisujen täytyy olla sellaisia, että ne eivät heikennä tilojen kannattavuutta ja eriarvoista tiloja sen perusteella, minkälaisia maalajeja tilan pellot edustavat.
Haastattelut antoivat kattavan kuvan eri päästöjenvähennyskeinojen toteutettavuudesta ja vaikutuksista satotasoihin ja kustannuksiin. Hiilensidonta kiinnostaa viljelijöitä, jos sille maksetaan riittävää tukea ja jos voidaan todentaa, millä kasveilla ja toimilla hiiltä saadaan tehokkaimmin sidottua maaperään. Jatkotoimenpiteenä on tärkeää jatkaa alulle saatuja tutkimuksia ja niiden rinnalla pitää yhteyttä viljelijöihin, jotta voidaan myös toimia eikä ainoastaan tutkia.
One of the projects’ missions was to survey the cultivation methods of peatlands that are currently in use and to find out the opinions of farmers about the suggested methods to decrease the emissions from peatlands. The survey was the subject of this thesis and the results can be used to plan proper subsidies that encourage farmers to choose cultivation methods that preserve the carbon stored in the soil.
The material of the study was collected by interviewing 20 farmers. Half of the farms were crop cultivators and half raised stock. In the interviews farmers were able to express their opinion about the suggested methods and their effects on the costs and yields of cultivation.
The supply of information about the environmental effects of peatland cultivation and of the solutions to decrease the emissions play a very important role in the daily work of advisors. They are the link between research and the farmers. The image of farming has suffered of negative publicity and is weakening the already low profitability of farms. The solutions in the future must be reasonable both to the farmers and to the environment.
According to the survey, farmers are willing to change the cultivation methods of peatlands if they get an appropriate subsidy for it. In the future there is going to be a lot more information about the emissions and carbon sequestration of peatlands and the research must communicate quickly with farmers to get the best possible result in the reduction of greenhouse gas emissions and losses in the water system.