Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla vanhempien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta, kun heillä on erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Teoreettinen viitekehyksemme koostuu tutkimuksista ja teoksista, jotka koskevat sosiaalista tukea, erityistä tukea tarvitsevaa lasta, perheen toimivuutta ja reagointia kriisitilanteessa sekä perheen arjen kuormittumista. Tuomme esiin, miten sosiaalinen tuki näkyy perheen kriisitilanteessa ja arjessa, kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi

Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Keräsimme aineiston narratiiveista, kertomuksista, jotka saimme viideltä erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmalta. Tutkimusaineiston analysoimme teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jota ohjasi Housen ja Kahnin sekä Ojalan ja Uutelan määritelmä sosiaalisesta tuesta.

Tulosten perusteella sosiaalinen tuki koettiin tärkeäksi arjessa selviytymisessä, mutta vanhemmat eivät olleet saaneet riittävästi kaipaamaansa tukea. Sosiaalinen tuki muodostuu läheisten tuesta, ammattilaisten tuesta sekä vertaistuesta. Kaikkien näiden tukea tarvitaan eikä yksin yhden tuki riitä.

Johtopäätöksissä kuvailemme, kuinka monimuotoiset sosiaalisen tuen tarpeet aiheuttavat ammattilaisille haasteita, miten ammattilaisten välittämä kuva itsestään vaikuttaa kumppanuussuhteen rakentamiseen ja kuinka sosiaalisessa tuessa täytyy nähdä korjaavan työn lisäksi ennaltaehkäisevän työskentelyn merkitys. Tuomme esille myös kehittämisideoita sekä käytännön menetelmiä vanhempien tukemiseksi. Ammattilaisten välittämä kuva itsestään sekä hänen suhtautumisensa vanhempiin on suuri tekijä luottamuksellisen ja arvostavan kumppanuussuhteen rakentamisessa. Luottamus on kaikkien toimivien suhteiden perusta. Sosionomin pitäisi pyrkiä luottamuksen saavuttamiseksi avoimeen dialogisuuteen sekä kannustavaan työotteeseen.

The aim of our thesis was to describe the experiences that parents had of social support when they had a child with special needs.

Our thesis was a qualitative study with features of hermeneutical phenomenology. The data were gathered through narratives which we received from five parents. The material was analyzed using the method of theory-guided content analysis directed by House and Kahn's and Ojala and Uutela's definition of social support.

The results of our study showed that social support was considered important in coping with everyday life, but parents had not received sufficient support they needed. Social support consisted of support from the close ones, professionals and peers. Support from all of these parties was regarded as important. The diverse needs of social support posed challenges to professionals.

The impression professionals give about themselves and their attitude towards parents are major factors in building a confidential and appreciative partnership. Trust is the foundation of all working relationships. Social counselors should strive to achieve the trust with an open dialogue and an encouraging working method. Social support should be seen through the importance of preventive work in addition to the remedial work. Social support can be given through methods like Relationship Role Map, adapting courses and Network Map.