Maatalouslomituksen järjestämisen kehittäminen Haapaveden paikallisyksikössä
Raudaskoski, Elina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827346
Tiivistelmä
Maatalouslomitus on lakisääteinen etuus kotieläintuottajille. Maatalouslomituksen järjestävät alueelliset paikallisyksiöt Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ohjaamana. Maatalouslomittajan ammatin vetovoimaisuuden vähentyminen aiheuttaa haasteita maatalouslomitusten järjestämiseen. Myös maatalousyritysten alati muuttuvat ominaisuudet muokkaavat maatalousyrittäjän työnkuvaa, millä on suorat vaikutukset maatalouslomituksen vaatimuksiin. Maatalouslomituksen järjestämisen haasteista seuranneesta asiakaspalautteesta on noussut ajatus palautteen organisoidusta keräämisestä ja kriittisestä tarkastelusta. Toimeksiantajana työssä on maatalouslomituksia Haapaveden, Oulaisten ja Raahen alueella järjestävä Haapaveden paikallisyksikkö.
Työn tavoitteena oli kerätä asiakasyrityksistä kattavasti tietoa kaikista maatalouslomitusten järjestämiseen vaikuttavista osatekijöistä, tyytyväisyyttä niihin sekä asiakkaiden omia ajatuksia kehittämistarpeista ja mahdollisista kehitysideoista. Työn aikana alueen yrityksille laadittiin kaksi toisistaan poikkeavaa kyselyä. Ensimmäinen kysely oli suunnattu pienemmälle yrittäjäjoukolle ja oli aiheita rajaava. Toinen kysely oli suunnattu kaikille paikallisyksikön alueella vuosilomaoikeutetuille maatalousyrittäjille.
Kyselyjen vastauksista kuvastui yrittäjien myönteinen asenne maatalouslomittajia sekä lomitustyönjohtoa kohtaan. Selkeästi yksimielisimpiä asiakasyrittäjät olivat tyytyväisyydestä yhteydenpitomahdollisuuteen lomitustyönjohdon kanssa virka-ajan ulkopuolella, joskaan tästä mahdollisuudesta ei oltaisi kiinnostuneita sen muuttuessa maksulliseksi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa äkilliset muutokset lomitusvarauksissa tai lomitustarpeessa.
Keskeisimmiksi kehitystavoitteiksi kyselyjen perusteella nousi tiedotus ja koulutus. Tiedotuksen osalta kehitettävää oli vastausten perusteella erityisesti muutoksista ilmoittamisessa sekä puhelimessa asioinnin selkeyttämisessä. Koulutukseen panostamista toivottiin kaikille maatalouslomituksen osapuolille yrittäjiä unohtamatta. Avainasemassa kehitykselle lienee jatkossa avoimuus, vastuullisuus ja yhteneväiset ohjeistukset.
Työn tavoitteena oli kerätä asiakasyrityksistä kattavasti tietoa kaikista maatalouslomitusten järjestämiseen vaikuttavista osatekijöistä, tyytyväisyyttä niihin sekä asiakkaiden omia ajatuksia kehittämistarpeista ja mahdollisista kehitysideoista. Työn aikana alueen yrityksille laadittiin kaksi toisistaan poikkeavaa kyselyä. Ensimmäinen kysely oli suunnattu pienemmälle yrittäjäjoukolle ja oli aiheita rajaava. Toinen kysely oli suunnattu kaikille paikallisyksikön alueella vuosilomaoikeutetuille maatalousyrittäjille.
Kyselyjen vastauksista kuvastui yrittäjien myönteinen asenne maatalouslomittajia sekä lomitustyönjohtoa kohtaan. Selkeästi yksimielisimpiä asiakasyrittäjät olivat tyytyväisyydestä yhteydenpitomahdollisuuteen lomitustyönjohdon kanssa virka-ajan ulkopuolella, joskaan tästä mahdollisuudesta ei oltaisi kiinnostuneita sen muuttuessa maksulliseksi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa äkilliset muutokset lomitusvarauksissa tai lomitustarpeessa.
Keskeisimmiksi kehitystavoitteiksi kyselyjen perusteella nousi tiedotus ja koulutus. Tiedotuksen osalta kehitettävää oli vastausten perusteella erityisesti muutoksista ilmoittamisessa sekä puhelimessa asioinnin selkeyttämisessä. Koulutukseen panostamista toivottiin kaikille maatalouslomituksen osapuolille yrittäjiä unohtamatta. Avainasemassa kehitykselle lienee jatkossa avoimuus, vastuullisuus ja yhteneväiset ohjeistukset.