Finjob Oy:n asiakkaiden näkemyksiä laskutuspalvelun käytön eduista ja haitoista
Korhonen, Perttu; Lappalainen, Joni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827495
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia laskutuspalveluyritys Finjob Oy:n asiakkaiden, eli niin sanottujen kevytyrittäjien, näkemyksiä laskutuspalvelun käytön eduista ja haitoista. Finjob toimi työn toimeksiantajana.
Tutkimuksen lisäksi työssä käsitellään kevytyrittäjyyttä yleisellä tasolla sekä tarkastellaan laskutuspalvelualan tämänhetkistä lainsäädännöllistä asemaa Suomessa. Kevytyrittäjyyden ohella työssä sivutaan myös perinteistä yrittäjyyttä ja Suomen yleisimpiä yritysmuotoja.
Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan tapaa, jossa yksityishenkilö voi toimia yrittäjämäisesti, mutta kuitenkin ilman omaa yritystä tai Y-tunnusta. Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskuttamisen lisäksi laskutuspalvelu hoitaa toimintaan liittyvän byrokratian, eli muun muassa verojen ja vakuutusmaksujen laskemisen ja maksamisen sekä erilaiset viranomaisilmoitukset.
Juridisesti termi ”kevytyrittäjä” ei ole virallinen työmuoto, vaan hänet määritellään lain mukaan joko palkansaajaksi tai yrittäjäksi. Kevytyrittäjää voidaan pitää itsensä työllistäjänä, joka toimii yrittäjämäisesti laskutuspalvelun avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn muodossa Finjobin asiakkaille. Kyselyssä kartoitettiin heidän näkemyksiään laskutuspalvelun käytön eduista ja haitoista yleisesti sekä kokemuksiaan Finjobin toiminnasta ja palvelusta.
Tutkimustulokset osoittivat kevytyrittäjyyden soveltuvan erityisesti pientä tai keikkaluontoista liiketoimintaa harjoittaville toimijoille sekä aloittaville yrittäjille, jotka haluavat kokeilla liikeideaansa ennen oman yrityksen perustamista. Kevytyrittäjyyden haittapuoliksi koettiin muun muassa sen epäselvempi lainsäädännöllinen asema perinteiseen yrittäjyyteen nähden sekä työttömyysturvaan ja arvonlisäverotukseen liittyvät tekijät. Tulosten mukaan vastaajat olivat kuitenkin keskimäärin erittäin tyytyväisiä Finjobin laskutuspalvelun käyttöön.
Taustatiedon hankkimiseksi opinnäytetyötä varten myös haastateltiin Finjobin toimitusjohtajaa. Haastattelussa käsiteltiin muun muassa laskutuspalvelualan muutoksia ja hänen yrityksensä sopeutumista niihin.
Tutkimuksen lisäksi työssä käsitellään kevytyrittäjyyttä yleisellä tasolla sekä tarkastellaan laskutuspalvelualan tämänhetkistä lainsäädännöllistä asemaa Suomessa. Kevytyrittäjyyden ohella työssä sivutaan myös perinteistä yrittäjyyttä ja Suomen yleisimpiä yritysmuotoja.
Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan tapaa, jossa yksityishenkilö voi toimia yrittäjämäisesti, mutta kuitenkin ilman omaa yritystä tai Y-tunnusta. Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskuttamisen lisäksi laskutuspalvelu hoitaa toimintaan liittyvän byrokratian, eli muun muassa verojen ja vakuutusmaksujen laskemisen ja maksamisen sekä erilaiset viranomaisilmoitukset.
Juridisesti termi ”kevytyrittäjä” ei ole virallinen työmuoto, vaan hänet määritellään lain mukaan joko palkansaajaksi tai yrittäjäksi. Kevytyrittäjää voidaan pitää itsensä työllistäjänä, joka toimii yrittäjämäisesti laskutuspalvelun avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn muodossa Finjobin asiakkaille. Kyselyssä kartoitettiin heidän näkemyksiään laskutuspalvelun käytön eduista ja haitoista yleisesti sekä kokemuksiaan Finjobin toiminnasta ja palvelusta.
Tutkimustulokset osoittivat kevytyrittäjyyden soveltuvan erityisesti pientä tai keikkaluontoista liiketoimintaa harjoittaville toimijoille sekä aloittaville yrittäjille, jotka haluavat kokeilla liikeideaansa ennen oman yrityksen perustamista. Kevytyrittäjyyden haittapuoliksi koettiin muun muassa sen epäselvempi lainsäädännöllinen asema perinteiseen yrittäjyyteen nähden sekä työttömyysturvaan ja arvonlisäverotukseen liittyvät tekijät. Tulosten mukaan vastaajat olivat kuitenkin keskimäärin erittäin tyytyväisiä Finjobin laskutuspalvelun käyttöön.
Taustatiedon hankkimiseksi opinnäytetyötä varten myös haastateltiin Finjobin toimitusjohtajaa. Haastattelussa käsiteltiin muun muassa laskutuspalvelualan muutoksia ja hänen yrityksensä sopeutumista niihin.