Työhyvinvoinnin kehittäminen Oulun kaupungin suun terveydenhuollossa

Abstract

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että terveysalan työ koetaan Suomessa fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Vähemmän huomiota on kiinnitetty työhyvinvointiin positiivisena ilmiönä. Kiinnostus kohdistuu entistä enemmän työssä onnistumisen ja työn mielekkyyden näkökulmaan.

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suun terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointia ja sen nykytilaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämälähtöinen työhyvinvoinnin toimintamalli lähiesimiestyöhön.

Tutkimukseen osallistuivat Oulun kaupungin suun terveydenhuollon henkilöstö (n=80) ja palveluesimiehet (n=7). Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista - ja kvalitatiivista menetelmää. Henkilöstökysely toteutettiin sähköisesti ZEF - kyselynä ja tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS Statistics 17.0 – ohjelman avulla. Henkilöstökyselyn avoimien kysymysten ja Learning Cafe- menetelmällä palveluesimiehiltä kerätty laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Henkilöstöltä ja palveluesimiehiltä saadun aineiston sekä aikaisempien tutkimusten pohjalta tuotettiin suun terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen toimintamalli. Tämän opinnäytetyön tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä henkilöstön työhyvinvointia edistävässä lähiesimiestyössä.

Tämän tutkimuksen päätulos oli, että suun terveydenhuollon henkilöstö koki työhyvinvointitekijät suurelta osin tärkeiksi. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat työhön vaikuttamisen mahdollisuus, kuulluksi tuleminen, työn parempi organisointi ja työn kuormittavuuden jakaminen. Palveluesimiesten mielestä henkilöstön työhyvinvointia voidaan edistää kehityskeskusteluilla, kokouksilla ja työyhteisön kehittämispäivässä sekä kannustamalla henkilöstöä koulutukseen, työn kierron oma-aloitteiseen suunnitteluun ja työvuorojen keskinäiseen sopimiseen. Tämä tutkimus tuotti suun terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen toimintamallin.

Numerous studies have shown that work in health care services is regarded as physically and mentally demanding in Finland. Less attention has been paid to well-being at work as a positive phenomenon. More and more interest is being directed at successul performance at work and meaningfulness of work.

The purpose of this case study was to examine the well-being at work and its current status among oral health care staff. The goal of the thesis was to produce a working-life based model for well-being at work to be used by the immediate superiors in oral health care.

The study sample consisted of oral health care staff (n=80) and service managers (n=7) in the City of Oulu. Both quantitative and qualitative methods were used in the study. The staff questionnaire was out electronically as a ZEF inquiry, and the research data were subjected to a statistical analysis using SPSS Statistics 17.0. The open-ended questions in the staff questionnaire and the qualitative data gathered among the service managers using the Learning Cafe method were analyzed using the content analysis. The research results of this thesis may be utilized by the immediate superiors to promote their staff’s well-being at work.

The main result of this study showed that the oral health care staff largely considered their well-being at work to be important. Improved possibilities to exert influence on their work, getting heard better, improved organization of work and division of workload emerged as the main development needs. According to the service managers, the staff’s well-being at work can be improved through development discussions, meetings and “stopping places” to review previous work tasks, make future plans and to encourage the staff to participate in training opportunities, spontaneous planning of work rotation and mutual agreement on shifts. This study produced a model for the promotion of well-being at work among the oral health care staff.