Työhyvinvointi ja sen kehittäminen kehitysvamma-alalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää kehitysvamma-alan palveluntuottajaorganisaation päiväaikaisten palveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa sekä työhyvinvoinnin tukemiseen liittyviä toiveita. Aihe syntyi yhteistyössä kehitysvamma-alan palveluntuottajan kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa palveluntuottajan päiväaikaisten palveluiden henkilöstön kokemasta työhyvinvoinnista sekä tarjota henkilöstöhallinnolle tietoa tuleviin työhyvinvointia koskeviin kehityshankkeisiin. Tutkimuskysymyksiksi nousivat: Mikä on työhyvinvoinnin tila tällä hetkellä? Mitkä tekijät koetaan työhyvinvointia edistäviksi ja mitkä työhyvinvointia laskeviksi? Millaista tukea työntekijät toivovat työhyvinvointinsa ylläpitoon ja kohentamiseen? Mitkä tahot työntekijät ymmärtävät työnantajan edustajiksi työhyvinvointiin liittyvissä asioissa?

Tutkimus toteutettiin käyttämällä valmista ja validoitua työkykytalomalliin perustuvaa yksilötutkakyselyä, joka mahdollistaa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistämisen eli triangulaation. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 henkilöä ja analysointivaiheeseen vastauksista päätyi 33 kappaletta.

Tulosten perusteella palveluntuottajan päiväaikaisen toiminnan henkilökunnan työhyvinvoinnin ja työkyvyn arviot ovat molemmat hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin kokemusta voidaan vastauksien perusteella kuitenkin jatkossa edelleen vahvistaa palveluntuottajan taholta panostamalla erityisesti avoimen organisaatiokulttuurin ja viestinnän vahvistamiseen sekä kehittämiseen, henkilökunnan tiimiytymisen sekä yhteisöllisyyden tunteen tukemiseen, palkkauksen, palkitsemisen sekä etuuksien kilpailukykyisyyteen, esimiesten perehdytykseen sekä koulutukseen ja esimiesten jaksamisesta huolehtimiseen. Lisäksi palveluntuottajan on jatkossa hyvä selventää eri toimijoiden rooleja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, sillä iso osa vastaajista koki työnantajan edustajaksi työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ainoastaan työterveyshuollon.

Työhyvinvoinnin tukemiseen suunnatut lisäpanostukset vaikuttavat monella tasolla työn ja organisaation toimivuuteen sekä toiminnan tuloksellisuuteen ja laatuun. Työhyvinvoinnin seuranta sekä tehokas reagointi mahdollisiin muutoksiin tulee jatkossa olemaan mitä luultavimmin työntekijäpulasta kärsivien ja henkilökunnan pysyvyyden kanssa kamppailevien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kilpailuvaltti. Näistä syistä johtuen työhyvinvointiin panostaminen on työnantajalle kannattavaa toimintaa ja siihen kohdistuvien kehitystoimien käynnistäminen on järkevää resurssien käyttöä.